Helena Rissanen
KAUHUA JA hämmästystä herättänyt Suomen Kuvalehden julkaisema juttu kuntajakouudistuksesta saa Etelä-Karjalassa rauhallisen vastaanoton. Lehti julkaisi perjantaina kuntakartan, jossa Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun niitä on nykyisin 336. Niin hallitus kuin valtiovarainministeriökin ovat ilmoittaneet, että kyseessä ei ole tuleva esitys kuntajaoksi.
Etelä-Karjalaan jäisi lehden kartassa yksi kunta, johon kuuluisivat Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale ja Luumäki. Parikkala voisi valita myös Savonlinnan, ja Suomenniemi menisi Mikkeliin.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva arvelee, että lopullinen esitys saattaa olla samansuuntainen kuin nyt julkisuuteen vuodettu.
En usko, että kunnat vapaaehtoisesti lähtisivät toteuttamaan näin radikaalia mallia. Valtuustojen käsissähän asia on, jos pakkoliitoksia ei hyväksytä.
Jarva ei usko, että yhden kunnan malli Etelä-Karjalaan toteutuisi ainakaan nopealla aikataululla.
Täällä voisi lähteä vähän pehmeämminkin liikkeelle. Olisiko se kahden kunnan malli vai joku muu. Kuntaliitoksia pitää kyllä tapahtua, ymmärrän hallituksen tahdon siinä. Nykyiset kuntarajat eivät vastaan tätä päivää.
Jarvan mukaan on hyvä, että asiasta keskustellaan.
Parikkalan kunnanjohtaja Hans Olander haluaa odottaa, että kuntajaosta saadaan käyttöön valtiovarainministeriön esitys.
Tällaisten lehden karttojen perusteella, joista ei tiedä mistä ne ovat peräisin ja miten ne pitävät paikkansa, ei kauhean voimakkaasti kannata kommentoida. Kunnanvaltuusto on linjannut, että Parikkala pyrkii pysymään itsenäisenä. Jos lopullinen esitys olisi nyt julkisuudessa olleen kaltainen, meillä olisi kolme vaihtoehtoa: pyrkiä jatkamaan itsenäisenä, liittyä Lappeenrantaan tai Savonlinnaan.
Jos tämänkaltainen uudistus tulee, ensisijaisesti meidän on ratkaistava, onko suunta Etelä-Karjala vai joku muu.
Luumäen kunnanjohtajan Anne Ukkosen mukaan kuntauudistuksen toteutukseen liittyy hyvin paljon kysymyksiä.
Täytyy katsoa, vaatiiko tällainen muutos jopa perustuslain muutosta.
Ukkosen mukaan kuntauudistuksessakin pitää lähteä liikkeelle käytännön tasolta.
Odotan kovasti vastausta siihen, millä tavalla ajatellaan, että tuottavuus lisääntyy, kun kuntakokoa näinkin reippaasti kasvatetaan. Hyvin pienessä ja nyt selvästi isommassa kunnassa olleena voin sanoa, että kunnassa nähdään itse, missä tuottavuutta voidaan parantaa. Se voitaisiin tehdä jollain muullakin ratkaisulla kuin esitetyllä kuntaremontilla.