Heikki Sairanen
LAPPEENRANTA. Lappeenrannassa ei haluta uskoa Maasotakoulun lakkauttamiseen. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen tullee julkisuuteen varuskuntien lakkauttamisista ja muista sotaväen säästöistä tammikuun aikana. Lappeenrannassa toimiva Maasotakoulu ei liene kuitenkaan uhattuna.
Maasotakoulun johtaja, eversti Kimmo Lehto ei halua spekuloida asialla yhtään, mutta eduskunnan puolustusvaliokunnan varajäsenellä Jukka Kärnällä (sd.) on sellainen tuntuma, ettei Maasotakoulu kuulu ainakaan lakkautettavien joukkoon.
-Varmuudella en sitä kuitenkaan tiedä, Kärnä sanoo.
-Lappeenrannassa Maasotakoululla on hyvät toimintaedellytykset. Tilat riittävät nykyiseen toimintaan, mutta jos meille tulee uusia tehtäviä, saatamme tarvita lisää tilaa, Lehto sanoo.
MAASOTAKOULU on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Sen tärkein rauhan ajan tehtävä on järjestää Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle perus- ja täydennyskoulutusta. Lähes kaikki maavoimien upseerit saavat sotilasammatillista opetusta Lappeenrannassa sekä kadetteina että myöhemmin maisteriopintoihinsa liittyen.
Henkilöstöä Maasotakoulussa on reilut 200, opiskelijoiden määrä vaihtelee kurssien mukaan. Maasotakoulu kouluttaa vuosittain noin 700 opiskelijaa. Maasotakouluun kuuluu myös Rakuunaeskadroona, jossa palvelee noin 200 varusmiestä.
Lakkautetaan Maasotakoulu tai siirretään sitten muualle, Maasotakoulun johtaja Kimmo Lehto pitää itsestään selvänä, että koulutusta pitää olla tarjolla jatkossakin. Sitä hän ei lähde kuitenkaan arvuuttelemaan, missä ja missä muodossa koulutusta annetaan.
LAPPEENRANNASSA on vahva usko siihen, ettei Maasotakoulu joudu ainakaan kovien säästöjen listalle.
Lappeenrannan kaupungille Maasotakoulu on tärkeä oppilaitos.
Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen ei suostu edes ajattelemaan sellaista, että Maasotakoulu lakkautettaisiin ja siirrettäisiin muualle.
-Kaikki on tietysti aina mahdollista, kun säästöjä haetaan. Me haluamme uskoa, että Maasotakoulu on tärkeä osa Puolustusvoimia ja nimenomaan Lappeenrannassa, Heinonen sanoo.
-Sillä on aikamoinen työpaikkavaikutus ja pitää muistaa myös siellä koulutettavien määrä.
Tämän vuoden alussa sotilaspoliisikoulun tehtävät siirtyivät Utin Jääkärirykmentistä Maasotakouluun.
KUVATEKSTI
Marleena Liikkanen
Tiistaina Rakuunaeskadrooran alokkaat harjoittelivat rynnäkkökiväärin käsittelyä.
Maasotakoulu
uMaasotakoulu on perustettu 1.8.2001. Maasotakoulu perustettiin uutena joukkona ja sen perinteet alkavat perustamispäivästä, edeltäjä samoissa tiloissa toiminut Maanpuolustusopisto.
uToimii Lappeenrannan varuskunnassa Rakuunamäellä ja Leirin kentällä.
uLappeenranta on ollut koulutuspaikkana vuodesta 1945.
uLähes kaikki maavoimien upseerit saavat sotilasammatillista opetusta Lappeenrannassa sekä kadetteina että myöhemmin maisteriopintoihinsa liittyen.
uPuolustusvoimissa työskentelevistä sotilaista ja siviileistä noin 700 opiskelee vuosittain Maasotakoululla. Koulutusvuorokausia kertyy vuodessa lähes 60?000.
Lähde: Maasotakoulu