Matti Saarela
Rautjärven kunta saa tänä vuonna ensimmäisen kerran harvaanasutuille kunnille tarkoitettua syrjäisyyslisää. Uusi valtionosuus tuo kunnan kassaan uutta rahaa lähes 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Syrjäisyyslisää maksetaan lain mukaan vähäväkiselle kunnalle, jonka väestöstä merkittävä osa asuu taajamien ulkopuolella. Lisä maksetaan kahden väestölaskentaan ja kunnan pinta-alaan perustuvan indeksin perusteella.
Alueen kunnista myös Puumala saa harvaanasutuille kunnille tarkoitettua tukea. Puumalle valtio maksaa saaristotukea noin 600 000 euroa vuodessa. Kunnanjohtaja Matias Hildenin mukaan syrjäisyyslisä ja saaristotuki ovat vaihtoehtoisia valtionosuuksia.
Tilastokeskus laskee paikallisen ja alueellisen väestöpohjaindeksin viiden vuoden välein. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Rautjärvi saa syrjäisyyslisää seuraavat viisi vuotta.
-Ellei valtionosuuslainsäädäntöä muuteta tältä osin, Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila toppuuttelee.
Valtio maksaa syrjäisyyslisää automaattisesti. Kunnan ei tarvitse itse anoa sitä eikä sen maksaminen ole kiinni kunnan taloudellisesta tilanteesta. Kunta voi myös itse päättää, mihin se rahat käyttää.
-Kun olemme päässeet mukaan asetuksen luetteloon, jossa syrjäisyyslisää saavat kunnat mainitaan, lisä on myös automaattisesti osa meidän valtionosuuttamme.
Rautjärven kunnan talous on hyvässä kunnossa. Anttilan mukaan uusi valtionosuus antaa kunnalle lisää liikkumavaraa.
-Me olemme pyrkineet elämään niillä tuloilla, jotka meillä on. Syrjäisyyslisä on ylimääräinen raha, joka tietysti helpottaa meidän tilannettamme.
-Me voimme tällä rahalla kehittää palveluja tai rahoittaa perusinfrastruktuuri ja pitää sitä kunnossa. Valtuustossa tätä asiaa varmasti kevään mittaan pohditaan.
Rautjärven veroäyri on 19 prosenttia. Velkaa kunnalla on tuhat euroa asukasta kohti. Molemmat luvut kertovat hyvästä taloudenpidosta.
-Veroäyrin alentaminen on ollut yksi vaihtoehto.
-Meillä on myös tulossa isoja investointeja. Yhteiskoulun peruskorjaus on miljoonan euron hanke. Valtio on leikannut koulujen peruskorjauksiin tarkoitetut määrärahat minimiin, ja voi olla, että tämä meidän peruskorjaushankkeemme ei etene sillä rintamalla, Anttila selvittää.
Kunta saa syrjäisyyslisää, koska siitä on tullut laskennallisesti harvaanasuttu kunta. Reuna-alueiden vanhat ihmiset ovat pysyneet juurillaan, mutta kunnan taajamien nuoret ovat muuttaneet pois.
Anttila myöntää, että kunnan väestökehitys asettaa päättäjät suurten haasteiden eteen tulevaisuudessa. Yli 64-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on jo liki 30 prosenttia.