Anne Kotiharju
ISO OSA Etelä-Karjalan kunnista on kypsä kaatumaan vahvemman syliin. Maakunnassa väki vähenee, harmaantuu ja työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja vanhuksiin kutistuu hurjaa vauhtia.
Tilanne täyttää niin sanotun pakkoavioliiton tunnusmerkit. Vahinko on jo tapahtunut tai pistetty ainakin alulle. Esimerkiksi Rautjärvellä, Parikkalassa, Savitaipaleella ja Luumäellä ei kohta enää riitä veronmaksajia huolehtimaan rivakasti kasvavasta vanhusten joukosta, tai muustakaan. Imatralla ja Ruokolahdella ei mene paljon paremmin.
VUONNA 2030 rautjärveläisistä 44,4 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Joka neljäs on yli 75-vuotias. Sen sijaan väkiluvusta on huvennut 16,3 prosenttia eli vajaa viidennes.
Uusia maksajia ei ole kasvamassa. Rautjärvellä syntyy nyt vuodessa noin 24 lasta. Tulevaisuudessa ei sitäkään. Kunnollisia koulupalveluita varten pitäisi kunnassa syntyä ainakin 50 vauvaa vuodessa. Tähän yltää tällä hetkellä vain Imatra ja Lappeenranta.
Luumäkeä ja Parikkalaa voi pitää hyvinä talouskuntina. Luumäen tuloista kuitenkin 36,7 ja Parikkalan 38,6 prosenttia tulee valtion pussista. Valtionosuuksien muutos horjuttaisi taloutta myös Lemillä, Rautjärvellä, Savitaipaleella ja Suomenniemellä.
KERMANKUORIJOIKSI voi luonnehtia Lemiä, Taipalsaarta ja Ruokolahtea. Ne elävät osin käenpoikina Lappeenrannan tai Imatran kyljessä. Yli puolet työssäkäyvistä suuntaa naapurikaupunkiin töihin, mutta tuo veroeurot kotikuntaan.
Ruokolahden taajama, sekä Huhtasen ja Oritlammen alueet ovat jo yhtä Imatran kanssa. Samoin Lappeenrantaan kuuluva Korvenkylän alue on käytännössä Imatraa. Lemin Kuukanniemi ja Remunen tähyävät Lappeenrannan rajan yli ja Taipalsaaren Saimaanharju samoin.
Kaikenlainen asiointi keskittyy muista kunnista joko Lappeenrantaan tai Imatralle, osin Parikkalaa ja Suomenniemeä lukuunottamatta.
KURJUUTTA jaettaisiin tulevaisuudessa yhdessä, jos kunnat liitettäisiin työryhmän esittämäksi yhdeksi isoksi kunnaksi ilman Suomenniemeä. Paljon kaatuisi vahvan, mutta myös ikääntyvän Lappeenrannan harteille.
Nykytilanteessa uusi iso kunta olisi taloudeltaan vahva, mutta verotulot jäisivät maan tason, 3?416 euroa asukasta kohti, alapuolelle. Uudessa Etelä-Karjalassa verotuloja tulisi vastaavasti 3?175 euroa asukasta kohti. Tuo tulo on kuitenkin suurempi kuin kaikissa muissa Etelä-Karjalan kunnissa erikseen paitsi Imatralla, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella.
Ison kunnan ikärakenne olisi huomattavasti parempi kuin useimmilla kunnilla nyt on, huoltosuhde myös. Tuloja ei kuitenkaan saataisi lisää, ihmiset eivät nuortuisi, työllisten määrä ei kasvaisi tai välimatkat lyhenisi.