Tilinpäätös
Outi Salovaara
Onko Lappeenrannan kaupungin 1,1 miljoonan euron ylijäämä hyvä tulos?
Tulos on kohtuullinen ja miljoona euroa budjetoitua parempi. Jossain vaiheessa vuotta elättelimme toiveita vielä tätäkin paremmastakin tuloksesta.
Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat ennakoitua enemmän, ja menot kasvoivat maltillisesti. Toisaalta lomapalkkavarauksen kirjauskäytännön muutos, sataman käyttöomaisuuden alaskirjaus sekä lisämäärärahat varhaiskasvatukseen ja sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten vuosien 20092010 alijäämien kattamiseen söivät tulosta.
Eksoten alijäämä syntyy, kun kunnat, etunenässä Lappeenranta, eivät suostu maksamaan ostamistaan palveluista kustannusten nousua vastaavia hintoja. Aikooko Lappeenranta jatkaa samalla Eksoten alijäämää kerryttävällä linjalla?
Asiaa selvittämään on asetettu työryhmä. Ongelma kiteytyy siihen, että odotamme Eksotelta parempaa tuottavuuden kasvua kuin mihin Eksote on pystynyt.
Eksoten kustannusten kasvu on kuitenkin ollut selvästi keskiarvoa alhaisempi, erikoissairaanhoidossa jopa maan pienin?
Eksote on vähentänyt kokonaismenojaan, ja ennakoitavuus on parantunut. Valtakunnallisesti tuottavuus on kohtuullinen, mutta meidän näkemyksemme mukaan siinä on vielä petrattavaa.
Kaupunki investoi tavallista enemmän vuonna 2011. Investointeihin kului rahaa kaksi kertaa enemmän kuin 2010, nettomääräisesti 35 miljoonaa euroa. Oliko tahti liian kova?
Investoinnit eivät olleet virhe, koska ne kohdistuivat kouluihin ja päiväkoteihin. Kimpisen kampus vei ylivoimaisesti eniten rahaa.
Monet investoinnit ovat sellaisia, että jos niitä ei olisi tehty, käyttömenot olisivat puolestaan kasvaneet. Investoinnit eivät kuitenkaan saa ylittää vuoteen 2016 ulottuvassa puiteohjelmassa määriteltyjä raameja.
Kaupungin vuosikate oli nyt vain 48 prosenttia investoinneista, mikä on huolestuttavan alhainen taso. Jos investointien määrä olisi sama kuin vuosikate, talous olisi tasapainossa.
Jatkuuko kaupungin velkaantuminen?
2011 kaupungin lainamäärä kasvoi 10 miljoonaa euroa eli 2 494 euroon asukasta kohti. Kasvua oli 6,4 prosenttia.
Lappeenranta-strategian mukaan velkaa ei pitäisi tänä vuonna tulla lisää, mutta pahalta näyttää.
Nouseeko veroprosentti?
Paineita nostoon on olemassa, sillä investoinnit ovat niin mittavat.
Valtuuston linjauksen mukaan veroprosentti ei kuitenkaan tällä valtuustokaudella nouse 19,50:stä. Nykyvaltuusto päättää vielä vuoden 2013 budjetista.
Jatkuuko väkiluvun kehitys entisellään?
Ei ole syytä olettaa muunlaista kehitystä. Lappeenrannan kaupungin väkiluku nousee jonkin verran, mutta koko maakunnan väkimäärä kuihtuu.
Lähteet: Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2011, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja kaupungin talousjohtaja Tuija Ahonen.