Petteri Värtö
Tietotekniikan kehittyminen muokkaa kirjastotoimen työnkuvaa. Nyt päivitettävänä ovat taidot muuttaa analoginen tieto digitaaliseen muotoon. Se tapahtuu esimerkiksi digipajassa, joka Lappeenrannan maakuntakirjastossa avautui viikolla. Julkinen palvelu avustaa siinä yksityisen henkilöhistorian tallentamista.
Maksullisia palveluita on huonosti saatavilla, ja kodeissa on rajallinen määrä digitoitavaa aineistoa, joten olisi hullua hankkia laitteita sinne, palvelujohtaja Leena Priha perustelee digitointimahdollisuuden tarjoamista kirjastokortin hankkineille. Palvelun tarjoaminen paitsi muuttaa toimenkuvaa myös lisää työtä.
Julkisen palvelulaitoksen roolia muutti viimeksi internet. Nettikoneiden tulossa puhutti se, täytyykö kirjaston tarjota perinteiseen toimenkuvaan kuulumaton virtuaaliyhteys. Netti on katon alla tietoyhteiskunta-nimikkeen varjolla, nyt uudet koneet ja opastus niiden käyttöön kulkee digitointi-otsikolla. Kuinka kauan?
Netti elää ja voi hyvin, kaikki asiat voi nykyisin tehdä siellä. Digitointi voi olla väliaikainen juttu. Kun se lopahtaa, siirrytään muuhun, Leena Priha sanoo.
Sanoissa voi kuulla viittauksen digitointipalvelun käyttäjiin. Lappeenrannassa kokemuksia on muutamalta päivältä. Niiden perusteella historiaansa siirtävät formaatista toiseen yli 50-vuotiaat, joiden elämä ja muistot on taltioitu diakuvilla ja vhs-nauhoituksilla. Niiden digitoimismahdollisuudesta on suurin kysyntä.
Hämeenlinnassa digitoimisesta on kokemuksia yli kaksi vuotta. Palvelulla on ollut käyttäjiä noin tuhat vuodessa. Digitoijista 80 prosenttia on yli 45-vuotiaita.
Maakuntakirjaston digipajassa on viisi erillistä työpistettä aineiston digitoimista varten. Digipajan perustamista on avustanut opetus- ja kulttuuriministeriö 30 000 euron määrärahalla. Hankkeen isoin kuluerä on opastusta antavan työntekijän palkkaaminen. Tämän työsuhde päättyy näillä näkymin lokakuussa.
Kirjasto digitoi omaa aineistoa, mutta henkilöstön koulutuksella on varauduttu myös siihen, että projektityöntekijä lähtee syksyllä, Leena Priha kertoo.
Digitointilaitteet ovat peruskuluttajamallia. Laitteiden hinta on noin 7 000 euroa. Arvokkaimpia ovat tietokoneet, joiden on kuvankäsittelyn vuoksi oltava järeät.
Imatran pääkirjasto seuraa maakuntakirjastoa pienellä viiveellä. Digitointilaitteet on jo hankittu. Laitteet odottavat asentamista ja henkilöstö odottaa koulutusta.
Kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtasen mukaan digitointipalvelu on käytössä pääkirjastossa kesään mennessä. Myös Imatralla hankeraha on ministeriöstä.
Digipaja
Maakuntakirjaston digitointitilassa on laitteet musiikin, kuvan ja liikkuvan kuvan digitointia varten.
Tilassa voi digitoida c-kasetteja, äänilevyjä, valokuvia, dioja, negatiiveja ja vhs-videonauhoja, muttei kaitafilmejä.
Jokainen digitoi itse. Kirjaston henkilökunta opastaa laitteiden käyttöön, ja pajassa on ohjeet niiden käytöstä.
Tilaa voi varata päivittäin 14 tuntia kerrallaan. Voimassa olevia varauksia voi olla kolme kerrallaan.
Tilan varauksia ottaa vastaan kirjaston tietopalvelu.