Tenho Tiilikainen
Jos omakotitalon rakentaminen on tontin hinnasta kiinni, niin kannattaa suunnata Savitaipaleelle. Kunnasta löytyvät tätä nykyä maakunnan ehdottomasti halvimmat rakentamattomat asuntotontit. Noin 30 tontille on lätkäisty kylkeen 100 euron hintalappu.
Savitaipale kiilaa näin selvästi alle naapurinsa Suomenniemen, joka on jo pitkään myynyt asuntotonttejaan 20 sentin neliöhintaan. Savitaipaleella neliömetri irtoaa jopa viidellä sentillä.
Kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi luokittelee tonttien alennusmyynnin, jos ei viimeiseksi, niin ainakin tietoiseksi valinnaksi uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Savitaipaleelle.
-Satasen tontista tulee kunnalle useampikin tonni tappiota, kun mukaan lasketaan pelkästään tonttien hankinnan ja jalostamisen kustannukset. Pitkällä aikavälillä tilanne voi olla toinen, jos saamme kuntaan uusia asukkaita, Iso-Mustajärvi sanoo.
Asukas tuo mukanaan valtionosuuden ja parhaimmassa tapauksessa myös verotuloja. Kunnan sisäisessä muutossa satasen tontit eivät kuntataloutta lämmitä.
Iso-Mustajärven mukaan aletontit ovat herättäneet kiinnostusta ja useita tontteja on jo mennyt kaupaksikin.
-Kyselyjä on tullut Ruotsista ja Virostakin.
ETELÄ-KARJALAN kunnissa on tarjolla runsaat 500 asuntotonttia rakentajille. Kalleimmat tontit löytyvät Imatralta ja Lappeenrannasta. Keskihinta pyörii kymmenessä tuhannessa eurossa ja ylikin, maalaiskunnissa asuntotontti irtoaa useitakin tonneja halvemmalla.
Tontin hinnan ratkaisee sijainti, koko ja rakennettavuus. Tontti järven rannalla keskellä kaupunkia palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien ääressä olisi kallis, jos sellaisia tontteja vain olisi.
-Tonttien hintaa määriteltäessä joudutaan vähän vilkuilemaan myös naapurien hintatasoa. Hintataso ei voi olla ratkaisevasti kalliimpi kuin naapureilla, Imatran teknisen toimen toimialajohtaja Kirsi Niinimäki myöntää.
Suurin tonttivaranto on Lappeenrannassa, jossa alkuvuoden aikana oli jaettavana runsaat 160 tonttia.
SUHTEELLISESTI eniten tontteja kysyntään nähden on kuitenkin Ruokolahdella, jossa valintaa voi tehdä 97 tontin välillä. Määrä on lähes kaksinkertainen esimerkiksi Imatran tonttitarjontaan nähden.
Ruokolahdella mukana on myös useita kaava-alueiden sisään jääneitä heittopussitontteja, jotka eivät ole menneet kaupaksi. Ei senkään jälkeen, vaikka niiden hintaa laskettiin muutamaan sataan euroon.
Vastaavasti Ruokolahdelta löytyy myös maakunnan kallein kunnallinen asuntotontti. Saimaan rannalla olevasta tontista Karoniemessä pyydetään 130 000 euroa. Tontti soveltuu myös ympärivuotiseen asumiseen.
-Kun meillä viime vuonna myytiin kolme omakotitonttia, niin nykyinen tonttimäärä riittää karkealla matematiikalla 30 vuodeksi, Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä sanoo sarkastisesti.
TONTIN ostajien tarpeet ovat hyvin erilaisia. Tämä täytyy myös kaavoituksessa ja tonttitarjonnassa huomioida.
-Meillä pitää olla riittävä määrä erilaisia tontteja tarjolla eri puolilta kaupunkia. Viime vuonnakin luovutimme yli 100 asuntotonttia. Kyse ei ole aivan yksinkertaisesta asiasta, Lappeenrannan kaupungingeodeetti Kari Hartikainen sanoo.
Raakamaan hankinta, kaavoittaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen ovat ne tekijät, jotka eniten vaikuttavat tarjolle tulevien tonttien hintaan. Mitä nopeammin uusi asuntoalue täytyy, sitä suurempi kate sijoitukselle saadaan. Harvoin kuitenkin tonteista saatava hinta kattaa kaikkia infran rakentamiskustannuksia.
-Uusi asuntoalue on tavallaan myös riskisijoitus. Mitä jos tontit eivät menekään kaupaksi. Toisaalta, mikä olisi se toinen vaihtoehto. Sekö ettei tontteja olisi ollenkaan tarjolla, Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi filosofoi.
Ruokolahdella kunta pähkäilee parhaillaan niin sanotun kansanopiston puutarha-alueen ostamista Pappilanlahden kupeesta. Tarjolle tulisi lähes 20 asuntotontin alue keskustaajaman sisältä kulttuurihistoriallisella näköalalla ryyditettynä.
-Neuvottelut alueen omistavan Etelä-Karjalan säästöpankin kanssa ovat edelleen kesken. Pohdimme nyt eri vaihtoehtoja, kunnanjohtaja Pätilä sanoo.
SEKÄ Tapio Iso-Mustajärven että Antti Pätilän mielestä tonttiasiassa haja-asutusalueiden tontit ja erityisesti ympärivuotiseen asumiseen soveltuvat rantatontit aiheuttavat paljonkin pohdintaa ja päänvaivaa.
Iso-Mustajärvi sanoo suoraan, etteivät kunnan intressit ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ajatukset ja vaatimukset aina käy yksiin.
-Tuntuu kuin kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen olisi pantu pannaan. En oikein ymmärrä sitä viisautta, ettei järvien rantoja saisi asuttaa. Vedotaan hiilijalanjälkeen, halutaan estää pirstaloituminen. Itse olen sitä mieltä, että haja-asutusalueella asuminen voi olla hyvinkin ekologinen vaihtoehto, Iso-Mustajärvi sanoo.
Pätilän mielestä loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi on iso filosofinen kysymys, johon ei ole?-?ainakaan vielä – yksiselitteistä ohjetta tai ratkaisumallia.
-Meillä on kunnan alueella noin 3?000 vapaa-ajan asuntoa. Jos niistä vaikkapa kymmenen prosenttia muutettaisiin pysyvän asumisen asunnoiksi, noin jokainen voi mielessään pohtia, millainen merkitys sillä olisi Ruokolahdelle.
Vaakakuppeina kunnan kannalta eduissa ja haitoissa ovat vero- ja valtionosuustulot sekä peruspalvelun ylläpitämisen menot. Tuleeko koulukuljetuskustannuksia, kotisairaanhoidon kustannuksia, yksityistieavustusten nousua.
-Näitä kaikkia voi pähkäillä mielessään, ja kyllähän niitä pähkäilläänkin poikkeamislupia mietittäessä. Pätilä sanoo.
Pätilän mielestä jatkuva poikkeamislupien kanssa toimiminen ei ole kokonaisuuden eikä asiakkaiden kannalta paras mahdollinen ratkaisu.
-Yksi elementti on kuntalaisten tai lupaa hakeneiden tasavertainen kohtelu. Tässä systeemissä tasavertaisuus ei valitettavasti aina toteudu. Me voimme olla kunnassa jotakin mieltä, mutta päätösvalta on ELY-keskuksella.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Savitaipaleen satasen tontilla.