Haapajärvi täyttyi uudelleen

Ohitusuoman ja järven jakava pato murtui. Kuivatuksen aikataulu saattaa venyä. Eteläosa järvestä voidaan tyhjentää vasta lintujen pesittyä.

Seija Hackman

LAPPEENRANTA. Kevättulva teki tepposet Lappeenrannan Haapajärven kuivaajille. Sulamisvesistä paisunut Rakkolanjoki mursi joelle kaivetun ohitusuoman ja järven välisen padon. Jo kertaalleen laskenut vedenpinta lainehtii jälleen normaalikorkeudessaan.

Kuivatusta valvova Lappeenrannan Energiaverkot kuuli padon murtumisesta kaksi viikkoa sitten järvellä liikkuneelta kalastajalta.

-Eihän siinä näin pitänyt käydä. Vesi nousi ja pääsi kastelemaan rannat, rakennuttajainsinööri Matti Pylkkänen Energiaverkoista myöntää.

Pato murtui aika läheltä järven pohjoispäätä, josta Rakkolanjoki on ohjattu väliaikaiselle uomalle järven ohi. Haapajärven pinta liplattaa nyt 43,5 metrissä merenpinnasta eli puolitoista metriä korkeammalla kuin aiemmin keväällä.

Suunnitelmat järven kuivatuksesta laati Pöyry Finland Oy Oulusta, toteutus on Destian. Matti Pylkkäsen mukaan pato on rakennettu suunnitelmien mukaisesti.

Maa-aines patoon on otettu uomasta. Savisen maan sekaan ei ole laitettu järeämpää tavaraa siksikään, että massat pitää järven kuivatuksen jälkeen palauttaa takaisin uomaan.

-Vesimäärä vain on ollut yllättävän suuri. Paine on rikkonut padon. Tilannetta auttoi, että järven jakavan kakkospenkereen aukosta vesi pääsi virtaamaan järven läpi, Pylkkänen kuvailee.

Nyt Rakkolanjoen vesi on jo laskenut tulvahuipusta. Vettä virtasi silti vielä vappuaattona väliaikaisesta uomasta järveen päin.

Pato korjataan heti kun tulvatilanne sallii. Padon murtuminen voi silti pidentää järven kuivatusaikaa.

-Ellei sedimentti kuivu kesän aikana tarpeeksi, voimme joutua hakemaan uudet luvat ja kuivatus voi jatkua vuodella, Pylkkänen sanoo.

Tällöin valmista tulisi vasta vuonna 2014. Kuivatusajan piteneminen kasvattaisi kustannuksia, sillä järven syvänteet on pidettävä kuivina pumppaamalla.

Työn edistyminen riippuu paljolti siitäkin, miten kuiva tai märkä kesästä tulee.

Jos kuivatus venyy, sitä mutkistaa toinenkin asia: ympäristöluvan mukaan järven eteläosan pintaa pitää nostaa 42,60 metriin lintujen pesinnän ajaksi eli kesäkuun loppuun asti. Kuivatuksen venyminen tarkoittaisi, että vedenpinnan nosto olisi uudelleen edessä ensi keväänä.

Tänä keväänä tässä oli lähellä kämmi. Tieto lintuja koskevasta lupaehdosta ei ollut mennyt rakentajalle asti. Talven aikana järven eteläosassa oli vettä vain kuivatusuomissa. Padon murtuminen olikin osaltaan onni onnettomuudessa ja auttoi täyttämään ehdon.

Matti Pylkkänen vakuuttaa, että takaiskusta huolimatta Haapajärvi saadaan tyhjäksi. Pohjoisosan tyhjentäminen pumpuilla alkaa ensi maanantaina 1-penkereen luona.

-Syvänteiden tyhjentämisen piti alkaa joka tapauksessa heti kevättulvien jälkeen.

Järven pohjoisosan syvänteissä on arviolta vielä 8 000 kiloa kalaa. Pylkkänen arvelee, että osa kaloista ui ehkä altaan täyttyessä pois. Kalatalouskeskus yrittää poistaa loput järven tyhjentyessä.

KUVATEKSTI

Seija Hackman

Padon maa-aines otettiin uomasta, jonne se aikanaan palautetaan. Vappuaattona vesi virtasi ohitusuomasta järveen.

Haapajärven kuivatus

Haapajärvi on Suomen tähän asti suurin kuivattamalla kunnostettava järvi.

Suunnitelmat Pöyry Finland Oy Oulu. Toteutus Destia Oy. Valvonta ja rahoitus Lappeenrannan Energiaverkot Oy.

Pääurakan kustannusarvio nyt 2,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin tarkoitus on johtaa lisävettä Saimaan kanavasta Rakkolanjokeen. Urakoiden yhteishinta on noin 6 miljoonaa euroa.

Lappeenrannalla on velvoite kunnostaa rehevöitynyt Haapajärvi ja Rakkolanjoki, sillä vesistö on ollut kauan kaupungin jätevesien purkuvesistö.

Kuivattamisen jälkeen järven pohjasta vapautuu vähemmän ravinteita, vedenlaatu paranee ja roskakalojen määrä vähenee.

Alkuperäisen aikataulun mukaan kunnostuksen pitäisi valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä.

Kirjoittaja:
Seija Hackman