Anne Kokkonen
PAUNETTI sylkee nielustaan parina kevätpäivänä kertyneen kala-annoksen. Saavillisen verran Kuolimon salakkaa ja särkeä lähtee pois ekosysteemiä rasittamasta.
Suomenniemen miesten urakalle ei loppua näy. Pajulahden ja Lyytikkälän osakaskuntien alueella aloitetun hoitokalastuksen lopullisia tuloksia saadaan odotella vielä vuosia.
-Tarvitaan järven tuntemusta ja pitkäjänteisyyttä. Hoitokalastukseen kuluu 3-4 vuotta ja siihen vielä seuranta päälle. Lisäksi tilanne vaihtelee järvikohtaisesti, kertoo kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.
Hoitokalastushankkeet tähtäävät aina kunnioitettaviin tavoitteisiin. Vesistön rehevöitymistä halutaan hillitä, kalastoa monipuolistaa ja tavoiteltujen lajien saaliskokoa kasvattaa. Tulokset eivät kuitenkaan ole välttämättä olleet sellaisia kuin on odotettu.
-Ei-toivotun kalan poistaminen vesistöstä ei ole mikään yksinkertainen juttu. Jokainen hanke pitää suunnitella tapauskohtaisesti, Tiitinen muistuttaa.
1900-luvun alkupuolella kehitellystä hoitokalastuksesta on siirrytty parin viime vuosikymmenen aikana niin sanottuun säätelykalastukseen, jossa pyritään olemassa olevan kalaston karkeuttamiseen lajiston muuttamisen sijasta. Vihatun särjen olemassaolollekin löytyy jo ymmärrystä.
-Kalaston rakenteen muuttaminen ei onnistu sillä, että särkeä pyydetään pois sata kiloa hehtaarilta.
SUUNNITELMALLISUUTTA tarvittaisiin kalastusprojektin kaikilla osa-alueilla. Pyydettävien lajien ja määrien lisäksi olisi otettava selvää edullisimmista pyyntiajankohdista sekä pyydyksistä.
-Alkuvaiheen saalismäärät ovat kalastajien pikavoittoja. Ne voidaan hyödyntää elintarvikkeena tai rehuna, sen sijaan että ne kipattaisiin monttuun, Tiitinen huomauttaa.
Esimerkiksi isot särjet ovat nyt haluttua raaka-ainetta purkitusmarkkinoilla. Helposti pyydystettävät vonkaleet on jo kalastettu pois Kuusamon vesiltä ja kestää aikansa, ennen kuin seuraava sukupolvi varttuu täyteen mittaan. Siksi purkittajat olisivat nyt kiinnostuneita eteläisenkin Suomen särkivesistä.
Suomenniemellä paunettisaalis päätyy tarhattujen eläinten ruuaksi. Paunettipyyntiä jatketaan näillä näkymin juhannuksen tienoille saakka ja uusi yritys otetaan ehkä syksyllä.
-Tämä on meille vielä opettelua. Tavoitteena on saada aktiivinen porukka mukaan, jotta hoitokalastusta voitaisiin jatkaa riittävän pitkään, Pajulahden osakaskunnan esimies Kari Hauhio tähdentää.
KUVATEKSTI
Raimo Laitinen
Suomenniemeläiset osakaskunnat kunnostivat käyttöönsä Kuolimon kalastusalueen paunetin, joka makasi monta vuotta toimettomana. Tavoitteena on vähentää pienen särjen ja lahnan määrää keskisellä Kuolimolla. Paunetti tyhjennetään noin joka toinen päivä.
Eteläkarjalaisia hoitokalastus-hankkeita
Väliväylähanke Kelkjärven, Tuohtiaisen ja Lennuksen alueella Luumäellä.
Simpelejärvi ja Kivijärvi Rautjärvellä.
Sarajärvi Ruokolahdella.
Silamus ja Pitkäjärvi Rautjärvellä.
Pien-Saimaan Pisa 2017-hanke.
Pienempiä osakaskuntien hankkeita eri puolilla maakuntaa.