Kaija Lankia
Kaksikymmentä vuotta pääkaupunkiseudulla oli riittävä aika Raimo Paavilaiselle ja hänen vaimolleen. Vuonna 2005 he toteuttivat paluumuuttosuunnitelmansa: myivät omakotitalonsa Vantaalla ja ostivat kerrostaloasunnon Lappeenrannan Pikisaaresta. Lappeenranta oli selkeä suunta entiselle joutsenolaiselle ja lappeenrantalaiselle.
Ensin he katselivat vanhoja kerrostaloasuntoja, mutta kun sopivaa ei ollut, päättivät etsiä uuden.
-Hankin esitteet kolmesta kerrostalokohteesta. Peltolassa en noussut edes autosta ulos, Rakuunanmäellä näytti liiaksi kasarmilta, mutta Pikisaari viehätti heti, Raimo Paavilainen kertoo.
Hyvä olikin tarttua tilaisuuteen, sillä asunnot rakenteilla olevasta talosta menivät nopeasti kaupaksi – sekä lappeenrantalaisille että kauempaa muuttaneille.
-Tämän talon 44 asunnosta yli kymmenessä asuu paluumuuttajia, Paavilainen laskee.
Pikisaaren talo Saimaan-maisemissa noudattaa tässä tilastototuutta: lappeenrantalaiseen asuntoon muuttavista noin yksi neljästä tulee kaupungin ulkopuolelta.
Muualta muuttavilla vaihtoehtoja voi olla enemmänkin, mutta lappeenrantalainen etsii usein uuden kodin läheltä vanhaa. Tuttu kaupunginosa viehättää, vaikka asumismuoto muuttuisikin. Kun viime vuonna 9 551 lappeenrantalaista muutti kaupungin sisällä asunnosta toiseen, heistä 4 603 muutti omalla alueella.
Keskusta muuttokohteena oli muilla kuin keskustassa jo valmiiksi asuvilla vasta toiseksi suosituin. Kun kaikki seitsemältä muulta suuralueelta keskustaan muuttaneet lasketaan yhteen, saadaan heistä kuitenkin mittava joukko: 2 692 henkeä.
Suunnittelija Johanna Ilves Lappeenrannan kaupungintalolta vahvistaa tilastojen kertoman:
-?Omalla suunnalla ihmiset tykkäävät asua, jos eivät muuta keskustaan.
Totuus on pätenyt vuodesta toiseen, eikä kaupunki ei ole ostanut enää vuosiin sisäistä muuttoliikettä kuvaavia tilastoja Tilastokeskukselta.
Tämän jutun pohjaksi hankittiin Tilastokeskukselta tuoreet viime vuoden tiedot sisäisestä muutosta ja koottiin julkaistuista tilastoista ulkoisen muuton numeroita.
Johanna Ilveksellä on kuitenkin antaa muita mielenkiintoisia tietoja. Kaupungin sisäinen muuttoliike on nykyistä kuntajakoa noudattavalla alueella ollut 9 000-9 500 hengen tasoa jo 15 vuotta. Alhaisin lukema on vuodelta 1990, jolloin kaupungissa muutettiin alle 6 000 kertaa.
Kun Paavilaiset muuttivat Pikisaareen vuonna 2005, heidän talonsa 44 asunnon lisäksi Lappeenrantaan valmistui 150 muuta kerrostaloasuntoa. Taso oli samaa kuin viime vuonna, jolloin valmistui 201 kerrostaloasuntoa. Luvut ovat kaukana vuosituhannen alusta: vuonna 2000 kerrostaloasuntoja valmistui 506.
Omakotitaloja valmistui viime vuonna 127 ja pari- tai rivitaloja 34 asunnon verran, käy ilmi Ilveksen kokoamista tiedoista.
Lappeenrannan asuntokanta kasvaa kovaa vauhtia, sillä purettuja asuntoja oli viime vuonna rakennustoimiston kirjaus-ten mukaan vain 15.
Tyysterniemeen kaavaillaan nyt kerrostaloasuntoja lähemmäs 1 500 hengelle. Niiden täyttyminen merkitsee kaupunginosassa melkeinpä muuttajavyöryä, sillä viime vuonna Tyysterniemeen muutti kaupungin sisältä vain 107 henkeä, ja koko Voisalmen alueellekin vain hieman päälle tuhat.
Tilaa taloille on, kun uudet talot nousevat vaneritehtaalta ja koululta vapautuneelle alueelle.
Kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan uudisrakentamisessa halutaan nyt suosia ydinkeskustaa. Uusien talojen ohella pitäisi vanhakin rakennuskanta säilyttää.
-Kaupungin vahva intressi olisi saada nuorennettua vanhoja asuinalueita, ja näin säilyttää ja vahvistaa keskustan palveluita, hän sanoo.
Kerrostaloasuntoja keskustaan rakentaa muiden muassa imatralainen Rakennusliike Evälahti.
-Ihan siinä keskustassa, mihin teatteri meinasi nousta, meillä on lähdössä kolme kerrostaloa, 6?300 kerrosneliötä rakennusoikeutta, kertoo Jukka Evälahti.
Evälahdella on käynnistymässä myös kerrostalotyömaita Voisalmeen Saimaan rantaan.
-Asukkaita on tyydyttävästi löytynyt, enemmänkin saisi olla, Lappeenrantaan kun on rakennettu aika paljon, hän sanoo.
Ostajia aina kuitenkin on löytynyt. Evälahdelta asuntoja ostavat Paavilaisten tapaiset paluumuuttajat Helsingistä ja muualta Suomesta. Suurin joukko ovat kuitenkin eteläkarjalaiset, pääasiassa lappeenrantalaiset.
-Jonkin verran myös venäläiset ostavat, Jukka Evälahti toteaa.
Venäläiset ja muut ulkomaalaiset täyttävätkin aukon, jolla Lappeenrannan muuttotilastot muuttuvat selvästi positiivisiksi ja tekevät kaupungista kasvukeskuksen. Maan sisäisen muuton tilasto oli viime vuonna Lappeenrannan osalta 120 henkeä miinuksella, mutta kaupunki kuitenkin kasvoi 151 asukkaan verran.
-Nettomaahanmuutto on 400-500 asukkaan luokkaa, se on tarpeellinen lisä, Markku Heinonen toteaa.
-Meidän väestönkasvummehan perustuu nimenomaan muuttovoittoon ulkomailta, vahvistaa Johanna Ilves.
Asuntojen hinnoissa ulkoinen ja sisäinen muutto varmasti näkyy.
-Hinnat ovat käsittääkseni lievässä nousussa, kun kustannukset koko ajan nousevat, mutta rajua nousua ei ole, Jukka Evälahti sanoo.
Hänen mukaansa velaton kerrostaloneliö maksaa Lappeenrantaan rakennettavassa talossa 3 000-3 500 euroa, paikasta ja kerroksesta riippuen. Keskustassa ja Saimaan rannassa hinnat ovat hyvin samaa tasoa.
-Rantatalon ylimmissä kerroksissa voi hinta nousta hieman ylemmäksikin, Evälahti toteaa.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Raimo Paavilaiselle avautuu Pikisaaren-kodin parvekkeelta hieno maisema Saimaalle. Seitsemän vuotta sitten Paavilainen muutti vaimonsa kanssa Lappeenrantaan Vantaalta.
Lappeenrantaan
muuttajat 2011
Suomesta yhteensä