On se vaan komea kirkko

Savitaipaleen kirkko saa hengen salpautumaan ja mielen tyhjenemään maallisista kiireistä. Kirkko on juhlallinen ja samalla pelkistetyn harmaa.

Tenho Tiilikainen

SAVITAIPALE. Olen ajanut Savitaipaleen kirkon ohi useitakin kertoja. Ajanut ohi, vaikka mieli onkin tehnyt pysähtyä.

Perjantaina en ajanut ohi, vaan menin varta vasten tutkimaan, millainen Etelä-Karjalan kauneimmaksi kirkoksi äänestetty Savitaipaleen kirkko oikeasti on.

Ikänsä Ruokolahdella asuneena ei oikein osannut hyväksyä sitä, etteikö oman seurakunnan komea kirkko ollutkaan äänestyksen suosituin. Mielen täytti jännittynyt odotus, uteliaisuus, ehkäpä pieni kateuskin, kun matka Savitaipaleelle alkoi.

SAVITAIPALEEN kirkko on kirjaimellisesti keskellä kylää mäen päällä. Pysäköintipaikalta avautunut näkymä ei ollut järin rohkaiseva. Kirkkopiha näytti ahtaalta.

Sitä se onneksi kuitenkaan ollut, kun kirkon pääoven eteen pääsi. Oven yläpuolalla on teksti: Herran pelko on viisauden alku. Viime sotiemme sankarivainajien haudat vartioivat kirkkoa ja ovat todella ansaitsemallaan kunniapaikalla.

Pääsimme sisään sakastin kautta, koska kirkko on juuri nyt arkisin yleisöltä suljettu remonttitöiden takia. Sakastissa seurakunnan entisten ja nykyisten kirkkoherrojen ja pappien kuvat ovat suloisessa sopusoinnussa nykyaikaisten äänentoistolaitteiden ja tietokonenurkan kanssa.

ENSIMMÄINEN yllätys, ehkä pienoinen pettymys, tuli vastaan kirkkosaliin astuessa. Olin odottanut sisätiloiltaan suurempaa kirkkoa.

Kirkon tutkiskelu pelkän luonnonvalon varassa ei varmastikaan tehnyt oikeutta kirkon sisäilmeelle. Olisipa komea kattokruunu ollut päällä.

Savitaipaleen kirkon sisävärityksessä ei ole väreillä leikitty. Yleissävy on harmaa, kenties jopa turhankin pidättyvä. Joku voisi sanoa askeettisen luterilainen. En sano, koska pidän johdonmukaisesta tyylikkyydestä.

Erilaisia koristeleikkauksia on myös käytetty runsaasti, mutta ei häiritsevän paljon.

KOLME asiaa Savitaipaleen kirkossa pistää heti silmään. Saarnatuoli, korkeat holvikaaret ja sivuikkunoiden upeat lasimaalaukset.

Holvikaaret ovat kirkon suunnittelijan Josef Stenbäckin tuotannolle ominaisia, samoin saarnatuolin sijoittaminen hyvinkin näkyvälle paikalle.

Upeat lasimaalaukset tuovat puolestaan väriä ja vaihtelua muuten harmaasävyiseen sisäilmeeseen.

Olenko vielä kateellinen. En.

Savitaipaleen kirkko on upea kirkko, erilainen. Ruokolahden kirkko ja kirkonmäki on kuitenkin luku sinänsä.

KUVATEKSTI

Heli Blåfield

Jarmo Pyytövaara kuvasi perjantaina Savitaipaleen kirkkoa sisältä ja ulkoa, Minna Anttila ja Teemu Karppinen tyytyivät ihailemaan vain katseella.

Upeat lasimaalaukset elävöittävät kirkkoa.

Kirkon kellokin on oikeassa ajassa.

Savitaipaleen kirkko

Savitaipaleen nykyinen ja järjestyksessään seitsemäs kirkko valmistui vuonna 1924.

Kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck.

Kirkossa on istumapaikkoja noin 700.

Nykyisen kirkon edeltäjä tuhoutui vapaussodan aikana 1918.

Urut ovat Asko Rautioahon suunnittelemat, urkurakentamo Hans Henirichin valmistamat 33-äänikertaiset ja vihitty käyttöön vuonna 1979.

Alttaritaulu on Felix Frangin jäljennös saksalaisen Hans Hoffmannin aiheesta Jeesus rukoilee Getsemanessa.

Lasimaalaukset ovat taiteilija Ola Forsellin tuotantoa.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen