LAPPEENRANTA. Vedestä alkukesällä tyhjennetty Haapajärvi on täyttynyt kosteikkokasvillisuudella.
Valtalaji taitaa olla osmankäämi. Siellä täällä vihreää viitaa pilkuttaa punaisena rantakukka, Lappeenrannan nimikkokasvi. Sekin on riehaantunut myöhäiskukintaan runsasravinteisessa maaperässä.
Järven keskellä paistaa paljaana vetinen alue. Vain rannalla pohja on kuivuuttaan lohkeillut.
Sellaiselta Haapajärven kuivausalueen pohjan piti loppukesällä muuallakin näyttää, mutta sää tuotti ikävän yllätyksen.
– Työmaalle sattui huonoin kesä 50 vuoteen, sanoo työpäällikkö Matti Korhonen Destiasta.
Destia hoitaa Haapajärven kunnostusta kokonaisurakkana Lappeenrannan Energian tilauksesta.
Tarkoitus on pitää pääosa järvestä kuivana ensi kevääseen, jotta pohjamuta tiivistyisi, vesi puhdistuisi ja järven kunto muutenkin kohentuisi.
– Huonolta näyttää, sanoo myös rakennuttajainsinööri Matti Pylkkänen, joka valvoo hankkeen etenemistä tilaajan edustajana.
Pylkkäsen mukaan järven pohjaa ei todennäköisesti saada kyllin kuivaksi suunnitellussa ajassa.
– Keskeneräisenä järveä ei ryhdytä vedellä täyttämään.
Ratkaisun kuivatuksen mahdollisesta jatkamisesta tekee ensi kesänä Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
– Pyydämme siltä lausunnon syyskuun lopulla, Pylkkänen kertoo.
Haapajärveä valmisteltiin kuivatukseen puolitoista vuotta.
Destia ja aliurakoitsijat jakoivat järven padoilla kahteen osaan ja kaivoivat järven läpi virtaavalle Rakkolanjoelle ohitusuoman isomman pohjoisosan sivuitse.
Eteläosan syvänteeseen jäi vettä. Isompi pohjoisosa laskettiin ja pumpattiin lähes kuivaksi juhannukseen mennessä.
– Heinäkuussa Haapajärven lähimmällä mittauspisteellä satoi 147 milliä, kun keskiarvo on 70 milliä, Matti Korhonen kertoo.
Vedenpinta nousi yli kuivatusaikana sallitun tason, johon se pumppaamalla palautettiin. Nyt on ponttooniruoppaajalla kunnostettu kuivatusuomia.
Märkä kesä on aiheuttanut muutakin harmia, lisätyötä ja -kuluja.
Matti Pylkkäsen mukaan Haapajärven kunnostuskuivatuksen budjetti on nyt noin 2,5 miljoonaa euroa.
Lisäkustannuksia aiheuttaa vielä ainakin kasvillisuuden poisto. Pylkkäsen mukaan ei osattu varautua siihen, että järven pohjaan nousee tällainen viidakko.
Nyt pohditaan, miten se saadaan nurin. Koneniitto ei ainakaan toistaiseksi onnistu.
– Pohja ei kanna jalkamiestäkään, kun sedimentti ei ole kovettunut, Matti Pylkkänen sanoo.
Myös Matti Korhonen varottaa pohjan pettävyydestä.
– Se on liejua, sinne uppoaa. Kehotan ihmisiä välttämään siellä liikkumista.
Kuvateksti
Tuuli Truhponen
Leena Sallinen
Leena Sallinen
Haapajärvi 21. kesäkuuta 2012.
Haapajärvi 22. elokuuta 2012.
Tavoite oli saada Haapajärven pohjasedimentti kesällä niin kuivaksi, että se lohkeilee. Tavoite on toteutunut vain paikoin rannoilla.
Työmaalle sattui huonoin kesä
50 vuoteen.
Matti Korhonen
Suomen suurin kunnostuskuivatus
Haapajärvi on pahoin rehevöitynyt noin 200 hehtaarin järvi Lappeenrannan eteläosassa.
Haapajärven läpi kulkeva Rakkolanjoki on pitkään ollut kaupungin puhdistettujen jätevesien purkuvesistö.
Kaupungille on jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa annettu velvoite kunnostaa Haapajärvi.
Kunnostusta tehdään järven osittaisella kuivatuksella, mikä on meneillään.
Tilapäisen kuivatuksen jälkeen rakennetaan putki, jolla Haapajärveen ryhdytään johtamaan lisävettä Saimaan kanavasta.
Kaupungin jätevesien johtaminen Haapajärveen pitää uusimman ympäristöluvan mukaan lähivuosina lopettaa.
Näin suuren järven kuivatuskunnostuksesta ei Suomessa ole aiempia kokemuksia.