Sienimiehen kuivuribisnes

Martti Hakalan yrityksen kuivureita myytiin aikoinaan idän kolhooseille huimia määriä. Nykyään menekki ulkomaille on vähäisempää, mutta lemiläisiä kuivureita myydään yhä.

Juha Pakkanen

LEMI. Huoneen nurkassa seisoo kolme ruskeaa pahvilaatikkoa, jotka ovat lähdössä postiin. Kahden laatikon postitusosoite on Islannissa, kolmas matkaa kotimaahan.

-Mitähän mahtavat Islannissa kuivata, onkohan siellä muuta kuin jäkälää? Voihan sitäkin tietysti näillä vehkeillä kuivata, Martti Hakala miettii.

Hakalan yritys Marlemi aloitti hyötykasvikuivureiden valmistamisen Lemillä vuonna 1979. Valmistus jatkuu edelleen, vaikka toimitilat ovatkin nykyään Hakalan pojan autotallin nurkkaan rakentamassa työtilassa.

Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa kuivureita on valmistunut tuhansia. Moni kuivuri päätyi aikoinaan vientiin Neuvostoliittoon, mutta nykyään menekki ulkomaille on huomattavasti pienempää.

-Mutta on niitä myyty aina Kuala Lumpuriin saakka, Hakala kertoo.

Marlemin lisäksi Hakalalla on ollut kaksi tehdasta, molemmat Lemillä. Toinen valmisti kynttilälyhtyjä, joita tehtiin miehen mukaan aikoinaan miljoona. Liiketoiminta kuitenkin loppui 1980-luvulla, kun keskusliike määräsi hinnan samalle tasolle halpatuontilyhtyjen kanssa.

Hän oli myös muun muassa kiukaita valmistavan Misa Oy:n pääosakas vuoteen 1996 asti. Markan devalvaatiot ja ulkomaanvelat johtivat tilanteeseen, jossa Hakalan oli luovuttava toisestakin tehtaasta.

Yrittäjänuran parasta aikaa oli kauppamatkat Neuvostoliitossa, jotka auttoivat pääsemään velattomaksi. Pahin hetkikin tulee pienen mietinnän jälkeen.

-Olin marraskuisessa räntäsateessa ajamassa Tampereelta Jyväskylään. Aho selvitti uutisissa paljonko devalvoidaan. Siinä bensa-asemalla tankatessa sanoin myyjälle, että viisi minuuttia sitten tuli velkaa miljoona markkaa.

Hakala on yrittäjä viimeiseen asti. Toinen intohimo on sienet. Ajatus hyötykasvikuivurista syntyi aluksi tarpeeseen, kun herkkutateista tuli pakasteessa liian lötsöjä.

Sienimetsällä käymisen lisäksi Hakala on myös Etelä-Karjalan sieniseuran puheenjohtaja.

-Lähiruoka ja terveellinen ruoka kiinnostavat nyt ihmisiä, siinä sivussa myös sienet. Sienet olisivat myös hyvää bisnestä, esimerkiksi herkkutateista maksetaan hyvät rahat.

Hakala ennustaa samaan hengenvetoon, että herkkutatin ensimmäinen sato on kerättävissä näinä päivinä, ja esittelee sienikoriin aamupäivällä päätyneitä tatteja.

Yrittäjän lapsille sienet eivät ole samanlainen intohimo. Heistä toinen kuitenkin tulee jatkamaan yritystä Hakalan jälkeen.

Kasvikuivurit valmistuvat Lemillä. Rungot valmistetaan Misan tehtaassa, jossa käsityö on vaihtunut tietokoneohjattuun valmistukseen.

Kuivurit kuitenkin viimeistellään Hakalan käsin. Hän kokoaa niihin moottorit, taivuttaa kuivauskorien reunat ja pakkaa myyntiin lähtevät laitteet postitusta varten.

Kuivuribisnestä mies jatkaa niin kauan kun henki pihisee.

-Periaatteessahan minä olen jo eläkkeellä, joten tämä on nykyään enemmän harrastus kuin varsinainen leipätyö.

KUVATEKSTI

Juha Pakkanen

Martti Hakalan mukaan ensimmäisissä, 1970-luvulla valmistuneissa versioissa ei ollut termostaattia. Se on suurin ero nykyversioon.

Kirjoittaja:
Juha Pakkanen