Hannu Ojala
IMATRA. Imatran kaupunki haluaa lämmitellä tulevaisuudessa Stora Enson jätelämmöllä. Uusi aika koittaa aikaisintaan vuonna 2015. Selvitystyön ja hintaneuvotteluiden tulos saadaan kaupungin ja Stora Enson päättäjille helmikuun loppuun mennessä.
Kaukopään tehtaiden toisiolämpöön perustuva kaukolämpöratkaisu merkitsee Imatran Lämmölle 20 miljoonan euron investointia tehdasalueelle tarvittaviin lämpöpumppuihin. Sen lisäksi erilliset kaukolämpöverkot yhdistävän 10 kilometrin linjan rakentaminen maksaa lähes kuusi miljoonaa euroa.
Investointi olisi suurin kaupungin historiassa. Alustavan selvitystyön tehnyt konsultti Juha Elo Pöyry Management Consulting Oy:stä tapaa halvimpana vaihtoehtona päästä eroon maakaasusta kaukolämmön lähteenä.
Ratkaisun erityisenä etuna on se, että lämmön tuotanto perustuu bioraaka-aineeseen. Sen tuottamiseen ei tarvita kuitenkaan biomassaa, jonka käyttö Etelä-Karjalan metsäyhtiöissä on jo nyt suurta.
Kaupungin tavoitteena on pudottaa uudella lämmöntuotantotavalla kaukolämpöasiakkaiden laskua jopa 25 prosenttia nykyisestä. Tällä hetkellä Imatran Lämmön asiakas maksaa megawattitunnista 85 euroa, kun uudella tekniikalla hinta on mahdollista pudottaa 60 euroon.
Teollisen prosessin jälkeen tehtaalta lasketaan selkeytysaltaisiin 50-asteista vettä, jonka lämpötila voidaan pumpuilla nostaa 90 asteeseen. Tarvittava 115 asteen lähtölämpö kaukolämpöverkkoon saadaan höyrystä kehitettävällä priimausenergialla.
Kaupungininsinööri Lauri Lihavaisen mukaan ratkaisulla voidaan tuottaa 90 prosenttia Imatran Lämmön tarvitsemasta vuosituotannosta.
Suomen kaupungeissa vastaavaa tekniikkaa on jo käytössä Helsingissä ja Turussa, mutta kokoluokaltaan Imatran kaupungin suunnitelma on suurin Suomen mitassa.
Tehtaanjohtaja Marko Pekkola luonnehtii suunnitelmaa mielenkiintoiseksi.
-Me olemme tässä vain raaka-aineen toimittaja, emme ole operaattoreita, Pekkola rajaa Stora Enson roolia.
Pekkolan mukaan lämmön talteenotto ei saa myöskään häiritä tehtaan normaalia toimintaa.
Vuosittaiseen 7 000 tunnin käyttöön sisältyvät huoltoseisokit ja markkinatilanteesta mahdollisesti johtuvat seisokit pitää Pekkolan mielestä huomioida sopimusneuvotteluissa.
Hyödyttömälle ja kustannuksia aiheuttavalle toisiolämmölle ei Suomessa ole aikaisemmin määritelty hintaa. Pekkolan mielestä lähtökohtana hinnoittelussa voisi olla biopolttoaineilla tuotetun energian hinta.
Kolmanneksi osapuoleksi hankkeeseen tulee energian ja materiaalien tehokasta käyttöä edistävä Motiva.
KUVATEKSTI
Heli Blåfield
Kaukopään tehtailta syntyy toisiolämpöä moninkertaistesti Imatran kaukolämpöverkon tarpeisiin.
115
Tarvittava 115 asteen lähtölämpö kaukolämpöverkkoon saadaan höyrystä kehitettävällä priimausenergialla.