Sari Pullinen
Lappeenranta. Etelä-Karjalan taidemuseo tarvitsee lisätiloja. Talousarviota laatiessaan museotoimenjohtaja Päivi Partanen nosti esiin Linnoitus 2016 -työryhmänkin mainitseman ajatuksen, jossa Katariinantorin laidalla taidemuseon vieressä sijaitseva kolmas keltainen kasarmirakennus otettaisiin museokäyttöön.
Taidemuseolla on käytössään kaksi lasikäytävällä toisiinsa yhdistettyä vanhaa kasarmirakennusta.
Jo silloin, kun taidemuseo tuli nykypaikalleen, puhuttiin, että nämä kolme rakennusta yhdistämällä saisi hyvän kokonaisuuden, Päivi Partanen muistuttaa.
Asuintalon Kristiinankatu 14:ssä omistaa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy. Toimitusjohtaja Seppo Ylitalo pitää Partasen ajatusta hyvänä sekä mahdollisena.
Rakennukset muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden, Ylitalo näkee.
Seitsemän asunnon talossa asuu tällä hetkellä alle kymmenen ihmistä. Mikäli rakennus päätettäisiin ottaa museokäyttöön, sen omistus siirtyisi takaisin kaupungille, ja asukkaille osoitettaisiin uudet asunnot. Asukkaiden irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
En ole ajamassa asukkaita talosta pois, mutta tällainenkin mahdollisuus on. Linnoitukseen pitäisi saada enemmän avointa tilaa, Partanen perustelee.
Taidemuseon kokoelmasäilytysongelma on akuutti, ja tilaa tarvittaisiin 3 000 neliötä. Asuintalo ei ratkaisisi sitä ongelmaa, mutta pienentäisi kokonaisvarastointitilan tarvetta.
Lisätila tekisi mahdolliseksi myös pysyvän näyttelyn rakentamisen. Perinteistä perusnäyttelyä ei taidemuseossa ole esillä, koska ei ole tiloja. Pedagogialle ja yleisötyölle saataisiin myös toimitilaa.
Kokoelmatilaa on etsitty, mutta tuloksetta. Ehtona on, että uusi tila on kaupungin omistama.
Parhaillaankin osa kokoelmasta on hajautetusti sijoitettu, ja se on mahdollista jatkossakin.
Mutta ei kovin moneen paikkaan eikä hirveän kauas, museotoimenjohtaja toivoo.
KUVATEKSTI
Marleena Liikkanen
Katariinantorin laidalla oleva asuinrakennus olisi museotoimenjohtajan mielestä luonteva lisäosa taidemuseon lisätilaksi.