Miksi taloilla on sukunimet?

Monet Lappeenrannan keskustan vanhat rakennukset kulkevat kaupunkilaisten suussa vielä erisnimillä. Enää pitäisi tietää, keitä olivat Tapanainen tai Mattson

Lappeenranta. Tapanaisen talon paikalle nousee toimistotalo. Mattsonin tontti nököttää vielä tyhjillään. Kinnusen talo on yksi kaupungin komeimmista. Kun puhutaan Lappeenrannan keskustan vanhoista rakennuksista, monet niistä kulkevat kaupunkilaisten suussa vielä erisnimillä. Miksi?

— Talon nimen käyttö juontaa juurensa aikaan, jolloin kaupungin taloilla ei ollut katunumeroita. Pienessä kaupungissa lähetykset menivät parhaiten perille talon omistajan nimellä. Virallisissa papereissa käytettiin tontin numeroa, tutkija Mervi Kansonen kertoo.

— Joskus talo sai myös rakennusmestarin tai arkkitehdin nimen. Nämä saattoivat myös omistaa talon ainakin jonkin aikaa.

1. Tapanaisen talo

Tapanaisen talon nimi juontuu sen aiemmasta omistajasta. Tontin osti vuonna 1935 Osakeyhtiö Kirkkola, jonka suurin omistaja oli varatuomari, pankinjohtaja Toivo Tapanainen. Jo sitä aiemmin Tapanaisen isä oli pitänyt kauppapuotia tontilla sijainneessa Teleginin kauppatalossa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Tapanaisen talo puretaan ja sen tilalle tulee Osuuspankin liike- ja toimistorakennus.

2. Hinkkasen talo

Hinkkasen talo purettiin vuonna 2009 ja sen paikalla on nykyisin Wilhunkulma-niminen uudisrakennus.

Hinkkasen talon nimi tulee kauppias Pekka Hinkkasesta, jonka omistukseen talo siirtyi vuonna 1951. Hinkkasen talossa sijainnut Pekka Hinkkanen Oy myi ainakin kankaita ja verhoja. Talossa oli myös muita kauppiaita vuokralla.

3. Kinnusen talo

Jugend-talon rakennutti suutarimestari Pekka Kinnunen vuonna 1909. Kinnunen oli aloittanut liiketoiminnan lähes tyhjästä, mutta hänestä tuli Lappeenrannan kuuluisin suutari, jonka tekemä naisen kenkä palkittiin parhaana Pariisin maailmannäyttelyssä. Tilaustöiden lisäksi Kinnunen valmisti jo 1910-luvulla sarjavalmisteisia kenkiä ja sotilassaappaita Venäjän valtiolle.

Rakennuksessa sijaitsee tällä hetkellä muun maussa vaateliike Eirene ja lounaskahvila El’Si.

4. Mattsonin tontti

Talo nimettiin rakennusmestari E.Mattsonin mukaan. Alun perin talon oli suunnitellut arkkitehti Holpainen, mutta Mattson korotti talon kaksikerroksiseksi vuonna 1934. Mattson omisti useita kiinteistöjä Lappeenrannassa.

Mattsonin tontti on ollut tyhjillään vuodesta 2006. Sitä ennen siinä sijaitsi Mattsonin talo, joka oli loppuaikoina erittäin huonokuntoinen.

Näillä näkymin tontille nousee lähivuosina 4—5-kerroksinen kerrostalo.

5. Wolkoffin talo

1800-luvun alussa rakennettu Wolkoffin talo siirtyi vuonna 1872 Ivan Wolkoffin omistukseen. Jaroslavista kotoisin oleva kauppias aloitti uransa myymällä puutarhansa tuotteita Linnoituksessa. Hän kohosi yhdeksi kauppiaiden johtohahmoista.

Wolkoffit myivät kauppaliikkeensä, mutta talo säilyi suvun omistuksessa 1980-luvulle asti. Kaupunki osti talon ja perusti siihen Wolkoffin talomuseon.

Talossa sijaitsee myös ravintola Wolkoff, joka joulukuun alussa laajentaa toimintaansa avaamalla viinikellarin.

6. Tasihinin talo

Tasihinin talon puinen päärakennus valmistui vuonna 1828. 1900-luvun alussa omistajaksi tuli Nikolai Tasihin, joka kävi talossa kauppaa vuoteen 1917. Senkin jälkeen suku omisti talon ja vuokrasi liiketiloja muille kauppiaille. Myöhemmin kaupunki hankki talon omistukseensa. Talon peruskorjaus valmistui vuonna 2007.

Nykyisin Tasihinin talossa sijaitsevat Taito-käsityökoulu, Galleria Laura sekä taiteilija Heli Pukin työtilat ja myymälä.

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto