Petteri Värtö
Ruotsia on Etelä-Karjalassa enää koulujen lukujärjestyksessä. Ja sekin poistuu, jos ja kun kaupankäynnin ja persujen ymmärtäjät saavat tahtonsa läpi.
Metsäteollisuus supistuu suomalaiskäskyin. Ruotsinkieliset koulut on lakkautettu vuosia sitten. Alkukieliset larssonit ja marklundit pölyttyvät kirjastoissa.
Suomenruotsalaiseen kaupunkisuunnitteluun maakunnassa vielä törmää päivittäin. Esimerkiksi Imatran Lappeentiellä, Joutsenon Pulpilla tai Teeritiellä, ja erityisesti Lappeenrannassa: Kaukaalla, keskustassa ja Voisalmessa. Arkkitehti Per Björkvall piirsi tänne yli sata rakennusta vuosina 19521977.
Per Björkvall työskenteli Lappeenrannan kaupungin toimistoarkkitehtina vuosina 19511954. Hän asui Lappeenrannassa vuoteen 1957, mutta piti kaupungissa toimistoa vielä senkin jälkeen. Asiakaskunta ja bisneskaverit löytyivät virkavuosina. Kontaktit kestivät arkkitehtiuran loppuun vuoteen 1980.
Björkvall oli tutustunut Imatraan ja Lappeenrantaan jo sotavuosina. Uransa alussa hän sitten piirsi pieniin puutalokaupunkeihin moderneja kivitaloja.
Kehitysuskoa ja -toivoa oli ilmassa. Rakentaminen oli kiivasta. Vuoteen 1962 Björkvall oli suunnitellut maakuntaan jo 55 rakennusta, viisi vuodessa.
Björkvall kuuluu hyvä ammattimies -kategoriaan. Hän hoiti hommansa, ei ollut huono, muttei huippukaan, arkkitehti Klaus Pelkonen luonnehtii.
Pelkonen oli lukioikäisenä kesätöissä muurarin apupoikana Björkvallin suunnitteleman rakennuksen työmaalla Raastuvankadulla 1950-luvun lopulla. Hänen mukaansa Björkvall suunnitteli ajalle tyypillisiä taloja. Yksi tyyppi, kellertävät, harjakattoiset ja rapatut talot, olisivat kokonaisuutena kiinnostavia.
Ne eivät ole tähtiluomuksia, mutta tekivät ehjää kaupunkikuvaa. Jos niitä olisi rakennettu laajemmalti, kaupunki olisi nähtävyys, Pelkonen sanoo.
Näin ei nyt ole. Aikakauden muodit vaikuttavat arkkitehtoniseen suunnitteluun, ja sille on leimallista myös uusien materiaalien ja muotojen hakeminen.
Rakennuksen ikä on Suomessa 50100 vuotta. Osa Björkvallin töistä on jo purettu, aikaa myöten suomenruotsalainen suunnittelu katoaa täältä täysin.
Björkvallin kynässä oli lavea kaari. Hän piirsi sekä asuin-, koulu-, liike- että vapaa-ajanrakennuksia. Kulttuurin saralla jälki piirtyi varsin voimakkaana.
Björkvallin pöydältä on niin elokuvateatteri Nuijamies kuin elokuvateatteri Jukolakin. Jukolasta tuli Lappeenrannan kaupunginteatteri, mutta lämpiötilat ovat alkuperäiset. Björkvallin viimeinen arkkitehtityö oli VPK-talon juhlasalin muuttaminen Adams-filmin teatteriksi vuonna 1980. Nyt siellä nousee rauta.
Lähde: Per Björkvall, Taklagsöl. Arkitektminnen 19501980.
Per Björkvall
Syntyi elokuussa 1920, kuoli heinäkuussa 2007.
Valmistui arkkitehdiksi vuonna 1951.
Lappeenrannan kaupungin toimistoarkkitehti vuosina 19511954.
Oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1954.
Hankki kesämökin Taipalsaaren Koivukalliosta vuonna 1972.
Spede Pasaselle ja Simo Salmiselle suunniteltu, vuonna 1968 valmistunut Viikinkihovi (Valtakatu 41) on purettu, paikalla on nyt Kulmatalo.
Evald Mattsonille suunniteltu, vuonna 1954 valmistunut liiketalo (laajennus vuonna 1964, Valtakatu 36) jää City-korttelin suunnitelman alle.
Osa Björkvallin taloista on yhä alkuperäisessä asussa, osan ulkoasu on peruskorjauksissa muuttunut tuntuvastikin.
Lista Björkvallin taloista löytyy nettiosoitteesta www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/henkilot/perbjorkvall/