Harri Manskinen
TAAVETIN ja Lappeenrannan välillä kulkee arkiliikenteessä jo nyt yli 2000 rekkaa päivässä. Se on enemmän kuin millään vastaavalla yksikaistaisella valtatiellä Etelä-Suomessa. Ja juuri se nostaa liikenneturvallisuuden keskeisimmäksi perusteeksi tieremontille. Ministeriön ja Liikenneviraston sotkujen vuoksi tien rahoitus on edelleen kysymysmerkki.
-Rekkamäärä on jo nyt sellainen, että riski vakaville onnettomuuksille on todellinen. Tämä määrä on ihan reilusti yli muiden vastaavien tieosuuksien, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenteestä vastaava johtaja Antti Rinta-Porkkunen.
Kun kevyen liikenteen määrä lisätään rekkojen joukkoon, päivittäinen kuormitus nousee yli 10 000 ajoneuvoon. Liikenne-ennusteiden mukaan raskaan liikenteen määrä nousee vuoteen 2045 mennessä 3 500 rekkaan.
Kevyen liikenteen osuus kasvaa vielä reippaammin ja kokonaisliikennemäärä vuonna 2045 on jo yli 13?000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Liikenteen kasvulle on monia syitä. Tiejohtaja Rinta-Porkkusen mukaan useat yhteiskunnan indikaattorit osoittavat kasvua. Ja jälleen kerran Venäjä on suurin yksittäinen tekijä.
-Rekkaliikenteen kasvu perustuu bruttokansantuotteen kehitykselle. Venäjä WTO-jäsenyys ei ainakaan vähennä kasvua. Venäjä on jo nyt tärkein kauppakumppanimme ja on tulevaisuudessa sitä vielä enemmän.
-Myös viisumivapaus voi nostaa Kuutostien rahteja. Jos tänne tulee enemmän ostosmatkailijoita, heille pitää myös tuoda enemmän tavaraa uusiin kauppakeskuksiin.
Rinta-Porkkunen on toiveikas Kuutostien suhteen, sillä Venäjän merkitys on vahvasti esillä eduskunnan hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa.
-Kysymys on jatkossa myös siitä, saadaanko rajanylityspaikat toimimaan niin, etteivät ne tulppaa liikennettä rajoille.
Vaikka Kuutostien remontti ja valtion tierahat ovat olleet vahvasti julkisuudessa, Rinta-Porkkunen korostaa myös raideliikenteen kehittämistä.
Kaksoisraide Imatralta Luumäelle on yhtä lailla tarpeellinen niin matkailun kuin elinkeinoelämän näkökulmasta.
-Kaksoisraide on välttämätöntä raideliikenteen kehittämiseksi. Imatralla ja Svetogorskissa asemin ja raiteisiin liittyvät asiat on saatava kuntoon, jotta myös raideliikenne saa kansainvälisen statuksen.
Venäjä rakentaa jo parhaillaan rataa Pietarin-radan pohjoispuolelle.
Rata Kiviniemestä Antreaan Imatran rajanylityspaikan läheisyyteen luo painetta kaksoisraiteelle jo kuluvan vuosikymmen puolivälin jälkeen.
Lappeenrannan ja Taavetin välinen tieremontti tuo Kuutostielle neljä uutta eritasoliittymää, mikäli se toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Alkuperäisen remontin kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa. Uutta tietä tulee noin 30 kilometrin matkalle.
Tieosuudella on remontin jälkeen yhteensä 18 siltaa, joista 14 on kokonaan uusia. Neljä nykyistä siltaa korjataan. Lisäksi alueelle on tulossa lukuisia meluesteitä. Niitä rakennetaan yhteensä 7,8 kilometriä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus selvittää tammikuuhun mennessä tieremontin halpaversiota. Se purisi kovimmin juuri liittymiin ja niihin kuuluviin siltoihin. Lisäksi pohdinnassa on alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen nelikaistaisen tien kaventaminen ohituskaistojen avulla kolmikaistaiseksi.
Taavetti läntinen
Valtatien rinnalle muodostetaan jatkuva rinnakkaistie, joka sijoittuu osuudella Taavetti – Rantsilanmäki valtatien eteläpuolella. Tiejaksolla ei sallita tasoliittymiä, joten Taavettiin rakennetaan kokonaan uusi läntinen eritasoliittymä.
Tiejohtajan näkemys:
Risteyksessä on paljon kääntyviä liikennevirtoja ja risteys ansaitsee nykyistä paremman liittymän.
Taavetti
Taavetin nykyistä eritasoliittymää parannetaan tieremontin yhteydessä.
Tiejohtajan näkemys
Tämä on tärkeä paikka, jossa kaksi valtatietä kohtaa. Sen laatutasoa pitää nostaa niin, että liikenne on sujuvaa ja turvallista.
Rantsilanmäki
Tielinjaus siirtyy valtatien pohjoispuolelle Rantsilanmäen eritasoliittymässä.
Tiejohtajan näkemys
Kaiken aikaa puhutaan siitä, että rekat eivät pääse kunnolla kääntymään huoltoasemille. Liittymä on myös yhteys Luumäen kirkolle. Jos tieremontti toteutetaan nelikaistaisena, tasoliittymää on todella vaikea suunnitella turvalliseksi.
Jurvalan liittymät
Jurvalan läntisestä liittymästä tielinjaus siirtyy nykyisen Kuutostien eteläpuolelle lähelle Karjalan rataa ja palaa itäisessä liittymässä nykyiselle tielinjaukselle. Uudet kaistat sijoittuvat itäisen liittymän kohdalla nykyisen linjauksen eteläpuolelle. Loppupäässä uudet kaistat siirtyvät valtatien pohjoispuolelle ja liittyvät Nyrhilässä valmiiseen nelikaistatiehen.
Tiejohtajan näkemys
Jurvalassa on asutusta ja yritystoimintaa sekä rautatieterminaali. Jurvalaan pitää päästä ja siihen tarvitaan eritasoliittymät.