Saimaalla poikkeuksellinen syksy

Saimaan vesi on tavallista korkeammalla. Se on ajankohtaan nähden myös poikkeuksellisen lämmintä. Ennätyssateinen vuosi on nostanut vedenpinnat koko Suomessa.

Matti Saarela

Salla Salmela

SAIMAAN pintavesien lämpötila nousi Lauritsalan mittausasemalla keskiviikon 4,4 asteesta 4,7 asteeseen torstaina. Ajankohtaan nähden Saimaan pintavesi on nyt poikkeuksellisen lämmintä.

Automaattinen mittausasema mittaa pintaveden lämpötilan kerran vuorokaudessa. Pitkäaikainen keskiarvo pintaveden lämpötilasta marraskuun 22. päivänä on 1,6 astetta.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen limnologin Marja Kaupin mukaan pintaveden lämpenemisessä ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista. Ilmiö liittyy niin kutsuttuun täyskiertoon.

Suomen järvissä pinta- ja pohjavesi sekoittuvat toisiinsa joka kevät ja syksy. Veden tiheys on suurimmillaan neljäasteisena. Syksyllä ilmojen kylmetessä pintavesi jäähtyy ensin tähän raja-arvoon ja alkaa vajota kohti pohjaa. Pohjalta taas nousee hieman lämpimämpää vettä pintaan.

Poikkeuksellista on vain ajankohta. Tutkimusmestari Jarmo Nirosen mukaan sää on ollut ajankohtaan nähden leuto. Pintavesi jäähtyy tavallista hitaammin, koska yölläkään ei ole ollut pakkasia.

ENNÄTYSSATEINEN vuosi on nostanut vedenpinnat koko Suomessa yli keskiarvon. Korkeimmillaan vesi on Itä-Suomessa ja Kymijoen vesistöissä.

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että esimerkiksi Saimaan ja Päijänteen pinta on nyt niin korkealla, että järvistä juoksutetaan vettä jatkuvalla syötöllä. Talven mittaan tämä voi aiheuttaa hyydetulvia.

-?Päijänteen juoksutuksen takia Kymijoen varressa oikein kovat pakkaset saattavat nostaa vettä metrillä, jopa kahdella, Vehviläinen arvioi.

Järvenpintojen lisäksi korkealla ovat lähes koko maassa pohjavedet, jotka saattavat tulvia maanalaisiin rakenteisiin kuten kellareihin.

Vehviläinen uskoo, että ilmastonmuutoksen myötä sateiset vuodet ja niiden myötä tulvat tulevat yleistymään. Rakentamista pitäisi hänen mielestään alkaa ohjata alueille, jonne tulvat eivät nouse.

-?Siinä syntyisi monenlaista säästöä. Miinuspuoli on, että ihmiset haluavat rakentaa vesistöjen lähelle ja siksi rantatonteissa liikkuvat suuret rahat.

Vehviläisen mielestä tulisi myös pohtia, miten paremmin arvioida tulevia tulva-alueita. Esimerkiksi Pohjanmaalla tulvia koettiin tänä vuonna alueilla, joilla niistä ei ennen ole ollut haittaa.

KUVATEKSTI

Heli Blåfield

Mika Strandén

Myllysaaren liukumäki on hyvä mittari Saimaan vedenkorkeudesta. Ylin kuva on otettu eilen, alempi kuva vuonna 2003.

Kirjoittaja:
Matti Saarela, Salla Salmela