RAUTJÄRVI. Painotuore Hiitolanjoki-kirja on upea matka jokivesistön luonnon ja ihmisen historiaan.
-Hiitolanjoki on muutenkin kaksijakoinen. Joki on luonnoltaan arvokas, mutta myös voimakkaasti ihmisen muokkaama, sanoo kirjoittaja Mikko Europaeus.
FM Europaeuksen kirjoittama Hiitolanjoki-Latvavesiltä Laatokalle aloittaa matkansa joen synnystä. Yhdeksän muuta teemaa käsittelevät muun muassa luontoa, vesireittejä, kalastusta, vesivoimaa ja rajan merkitystä.
Kirjoittajan innostus jokeen syntyi lapsuusvierailulla jokivarren sukulaistalossa. Sittemmin Europaeus on kolunnut jokea projekteissa, Hiitolanjokiyhdistyksen tehtävissä ja oppaana. Kirjaan hän on koonnut vuosien tutkimustyön.
KAKSIJAKOISUUS näkyy jo joen nimityksessä. Osa ihmisistä pitää oikeana nimenä Kokkolanjokea. Osa Hiitolanjokea.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen selvitysten mukaan molemmat nimet ovat käypiä.
-Minä olen käyttänyt kirjassa Hiitolanjoki-nimeä. Lähinnä siitä syystä, että Kokkolan kylä on hävinnyt, mutta Hiitolankylän piiri on edelleen olemassa. Hiitolanjoki-nimi on myös vakiintuneempi, sanoo Europaeus.
Nykyluonnossa kaksijakoisuutta muodostaa jo valtakunnan raja.
Suomen puolella jokea reunustavat pellot. Rajalta alkaa metsäturreikko.
Suomen puolella joen kulun katkaisevat vesivoimalaitokset. Venäjällä Hiitolanjoki saa kulkea vapaana rajalta Laatokalle asti.
VESIREITTIEN selvittelyssä Europaeus koki tutkimustyönsä ehkä sykähdyttävimmät löydöt.
Vaikka Hiitolanjoki on varmasti ollut ihmisten merkittävä kulkureitti Laatokalta niin Torsan kautta Saimaalle kuin Simpelejärven kautta pohjoiseen, näitä tukevia selkeitä todisteita ei ole löydetty.
Mutta Simpeleen seudun perimätiedon mukaan Europaeukselle selvisi, että Hiitolanjoella on ollut käytössä tietynlaisia venetyyppejä.
Näitä paikallisia veneitä on hyvin todennäköisesti käytetty juuri jokikuljetuksiin.
HIITOLANJOEN viime vuosien kiistellyimmät asiat liittyvät vesivoimaan ja jalokaloihin.
Myllyt ilmestyivät joelle jo 1500-luvulla, sahamyllyt myöhemmin. Vesivoima modernisoitiin lopullisesti yli sata vuotta sitten, kun Juvankosken putous valjastettiin sähköntuotantoon.
Laatokan lohen ja taimenen nousut latvavesille tyssäsivät kuitenkin vasta, kun useat alapuolen kosket valjastettiin viime vuosisadan alkupuolella.
-Venäjän puolella luonto on vallannut voimalaitokset joelle takaisin, kertoo Europaeus.
Suomessa on vaadittu vesivoimaloiden ohi vähintään kalaportaita, mutta kiistelyt jatkuvat oikeusasteissa. Samoin kysymykset koskioikeuksista todetaan kirjan lopussa.
Hiitolanjoki?-?Latvavesiltä Laatokalle. Kirjoittaja: Mikko Europaeus. Kustantaja: Etelä-Karjala Instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 239 sivua.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Mikko Europaeus kokosi vuosien työn Hiitolanjoki-kirjaksi. Kuva Ritakosken voimalaitoksen sillalta Simpeleelle päin.
Hiitolanjoki
Pituus 53 kilometriä, josta Suomen puolella yhdeksän.
Hiitolanjoen vesistöalue 1?415 km2. Suomessa 25. suurin.
Suurin lähtöjärvi Simpelejärvi. Länsiosassa Torsajärvi.
Neljä voimalaa katkaisee joen Suomessa.
Laatokanlohen ja -taimenen nousujoki.