Petteri Värtö
Lappeenranta. Huilu lojuu paperipinkkojen keskellä Milko Vesalaisen työpöydällä. Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti on ollut keikalla edellisenä iltana. Soitin nousee huulille, ja pehmeä ääni täyttää pienen työhuoneen orkesterin toimistossa. Ikkunankaihtimet ovat alhaalla, jotta mikään ei häiritsisi työtä.
Soittaminen eheyttää sielun, Vesalainen sanoo.
Hän viittaa presidentti Mauno Koiviston toteamukseen, jonka mukaan talouden kanssa painiskelusta jää henkisiä vammoja. Intendentti kipparoi maan pienintä sinfoniaorkesteria, ja budjetissa on vuosittain huomioitu vain indeksikorotukset. Kehittäminen on hidasta.
Päättäjien ja virkamiesten pitäisi nähdä valtuustokautta pitemmälle. Soittajavakansseja lisäämällä laatu nousee. Ei SaiPakaan voi vaihtaa pelaajia joka peliin.
Vesalainen puhuu kymmenen vuoden syklistä. 22:n soittajan pumpusta kasvaisi 30-henkinen orkesteri. Saimaa Sinfonietta -brändi soisi nimensä mukaisesti.
Milko Vesalainen on pyörittänyt kaupunginorkesteria vuodesta 2006. Kun hän tuli Hyvinkäältä Lappeenrantaan, tavoite oli orkesterin näkyvyyden lisääminen.
Viimeiset kaksi vuotta on ollut positiivista aikaa. Kaupunki on alkanut käyttää meitä käyntikorttina yhä enemmän, Vesalainen iloitsee. Orkesteri on tehnyt imagotyötä kotimaassa ja saanut kiertää myös ulkomaisissa konserttihalleissa. Myönteinen kierre on pyörinyt myös kotikatsomoon, jossa istuu uutta yleisöä.
Kaupunginorkesteri on totutellut uuteen aikaan. Orkesteria vuodesta 2008 johtanut kapellimestari Tibor Bogányi muutti keväällä Lappeenrannasta Wieniin.
Palasimme luksuksesta normaaliin tilanteeseen. Aika harvoin taiteellinen johtaja asuu orkesterin kanssa samassa kaupungissa, Vesalainen muistuttaa.
Intendentin mukaan muutos näkyy vain yhteydenpitotavoissa: kävely naapurihuoneeseen orkesterin toimistossa vaihtui puhelimen ja sähköpostin käyttöön.
Soittajien määrän lisääminen on kaupunginorkesterin pitkäaikainen murhe. Toinen mollissa soiva juttu on akustisesti oivallisen salin saaminen soittopaikaksi.
Vesalainen ei vielä ollut kaupungissa, kun kauppakeskus Galleriaan suunniteltu konserttisali kaatui. Nyt näyttää siltä, ettei uudessa teatterissakaan ole sijaa.
Orkesterille akustisesti hyvä sali ei ole sellainen teatterille, ja kumpikin tarvitsisi myös oman harjoitussalin. Tällainen tulisi liian kalliiksi, Vesalainen arvelee.
Seuraavat tilatoiveet liittyvät kaupungintalon laajennukseen, jossa orkesteri saisi toimistohuoneita lähempänä kotisalia. Mutta ei niissä voi konsertteja järjestää.
Intendentin teesit
Soittajien lukumäärä: Soittajanvakanssit ovat veronmaksajia kaupungille tuovia työpaikkoja, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat, joita rekrytoidaan jatkuvasti. Orkesterin isompi koko lisää vaihtoehtoja ohjelmistoon, nyt suuret orkesteriteokset edellyttävät keikkamuusikoiden käyttöä, mikä vaikeuttaa orkesterin yhteissoiton kehittämistä.
Kunnollinen konserttisali: Hyvin soiva konserttisali on oikea ympäristö orkesterille ja helpottaa sen kehittämistä, eihän SaiPakaan harjoittele ja pelaa nurmikentällä.
Musiikkiluokat: Alakylän koulun musiikkiluokat ovat valtakunnallisesti tunnetut. Musiikkiluokkien lakkauttaminen on väärä säästökohde, pieni säästö, mutta iso virhe.