Saatteeksi kanavaretkille

Lappeenrannan Kilta julkaisi opaskirjan Saimaan kanavasta. Se kuuluu samaan sarjaan kuin Linnoitus- ja Rakuunamäki-oppaat.

Leena Sallinen

LAPPEENRANTA. Miksi Saimaan kanava rakennettiin? Toimen ja Edistymisen hyväksi Suomessa, kertoo himmeä kultakirjoitus nykyisen kanavan varressa venäjäksi ja suomeksi.

Teksti hakattiin alunperin Tuohimäen sulun kallioon. Alunperin oli 1800-luvulla, jolloin maata hallitsivat keisarit Nikolai I ja Aleksander II, kuten kultakirjoitus myös muistuttaa.

Saimaan kanavan varrelta löytyy lukuisia muitakin muistomerkkejä kivipaasista Pontuksen kaivantoon. Kanavamiljöö kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallinen nähtävyys ja myös kaunis ulkoilualue.

Lappeenrannan Kilta on julkaissut opaskirjan Saimaan kanavasta. Se kertoo kanavan historiasta ja esittelee tärkeimmät maisema- ja kulttuurikohteet Mälkiä-Mustolan alueelta ja Kanavansuulta.

-Se kertoo, miten menneisyys näkyy nykyisyydessä, sanoo Killan puheenjohtaja Marja Vuorinen.

Julkaisussa näkyy enemmän menneisyyttä kuin maastossa. Siinä on kuvia ensimmäisen kanavan teon merkkihenkilöistä, vanhoja karttoja, Venäjän vallasväen huviloiden iäksi kadonnutta idylliä.

Lauritsalan kartanon miljöö on kuitenkin säilynyt, samoin työväen asuinalue Kanavansuulla. Mälkiällä niin sanotussa Kasöörin talossa toimii nyt Kanavamuseo.

1960-luvulla rakennetulla uudella kanavalla ryskää nykyaika, kiitos silloisen presidentti Urho Kekkosen, joka on saanut monumentikseen kokonaisen puiston. Se on Mälkiällä Kuutostien kupeessa.

Opaskirjan tekijöihin kuuluvan Seppo Koivupuron mielestä Urho Kekkosen puisto on kanava-alueen parasta antia. Sieltä löytyy historian kerrostumia ja kaunista ulkoilualuetta, mitä tosin riittää pitkin kanavan vartta.

Kaupunki valmistelee Mälkiän ja Mustolan seudulle Keisarin kanavan matkailupuistoa, ja turismin tarpeisiin on tehty Killan opaskirjanenkin. Sen tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Saimaan kanava -opas kuuluu samaan sarjaan kuin Killan aiemmin julkaisemat Rakuunamäki- ja Linnoitus-oppaat.

Kilta suunnittelee myös venäjänkielistä opasta, johon kootaan tietoja näistä oppaista ja Killan muista julkaisuista. Sen julkaisuun Marja Vuorinen ja Seppo Koivupuro toivovat kaupungin ja Lappeenrannan seudun elinkeinoyhtiö Wirman tukea.

Kilta myy Saimaan kanava -opasta ja muita oppaitaan Vihreässä makasiinissa Linnoituksen joulumarkkinoilla, jotka jatkuvat tänään kello 10-16.

KUVATEKSTI

Aune Hikipää

Historiallisia sulkulaitteita Mustolassa. Saimaan kanava -opaskirjan kuvitusta.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen