Sari Pullinen
Mitä onko tuo ihan aito Marjatta Tapiola?
On se. Holiday Club Saimaan aulassa kulkijan katseen vangitsee kookas ja voimakkaan oranssisävyinen teos. Kylpylä tilasi sen Tapiolalta avaraan sisääntuloaulaansa, joka on sisustettu useilla erilaisilla sohvaryhmillä. Aulan ikkunasta näkyy allasosastolle.
Keskustelimme toiveistamme taiteilijan kanssa. Kerroimme, että aulan läheisyydessä sijaitsee muun muassa liharavintola, muistelee Anne Berner kylpylän sisustuksen toteuttaneelta Vallila Interiorsilta.
Aulatilasta lähtevälle käytävälle ripustetaan lähiaikoina pysyvä Rauhan historiasta kertova näyttely.
Nyt siinä on ollut kaksi vaihtuvaa näyttelyä. Pysyvän näyttelyn teemme yhteistyössä Museoviraston kanssa, kylpylän myyntisihteeri Sanna Parkkola kertoo.
Inka Nordlund
Marjatta Tapiolan maalaama Härkä ja poika -temperatyö uhkuu voimaa Holiday Club Saimaan vastaanottoaulassa.
Joutsenolaissyntyisen Leena Luostarisen nuoruudentyö loistaa kolmen auringon valoa Joutsenon koulun ruokalan kabinetissa.
Marjatta Tapiola
Outi Heiskasen teoksen keskellä on kapea ikkuna, josta näkyy luentosaliin.
Muita nimekkäiden taiteilijoiden teoksia julkisissa tiloissa
Lappeenranta
Nordean konttorissa Laila Pullisen veistos.
Maakuntakirjaston kirjastosalissa Unto Pusan Sellanen ol´ Viipuri -maalaus, sisääntuloaulassa Erkki Hiirosen mobile ja Briitta Flanderin Laila Hietamiehelle omistettu teos.
Sammonlahden koulussa Heljä Liukko-Sundströmin keramiikkareliefi.
Myllymäen koulussa William Dennisukin 24-osainen maalaus Ordered chaos.
Imatra
Kulttuuritalossa mm. Teemu Korpelan ja Kirsi Neuvosen teoksia.
Musiikkiopistolla Annu Vertasen teos.
Kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa useita Sinikka Kurkisen maalauksia.
Kaupungintalon edustalla Aimo Tukiaisen Tukinuittajat-veistos.
Marjatta Tapiola Rauhassa
Sysmässä asuvan taide-
maalarin Marjatta Tapiolan oranssinhehkuinen temperamaalaus Holiday Club Saimaan aulassa on nimeltään Härkä
ja poika. Sen tuttu viiva tuo mieleen hänen aiemmat
teoksensa kuten Minotauros-aiheet.
Olen huomannut maalaavani samoja teemoja useita vuosia, kunnes aiheet muuttuvat, vähitellen tai yhtäkkiä. Itse en turhaan luonnehdi kausiani. Minulle riittää, että maalaan, Tapiola kertoo.
Tässä oli suuri ilo saada työhön täysi vapaus. Tilaaja tiesi, minkä tyylisiä teen. En ole hyvä tekemään muiden määräysten mukaan.
Alkuvuodesta Tapiola avaa kaksi näyttelyään Helsingissä Taidehallissa tammikuussa ja Sculptorissa helmikuussa sekä Pietarin Taideakatemiassa kesäkuun alussa. Mutta niissä nähtävien teosten tematiikasta ei vielä puhuta.
Tapiola kertoo vapaiden tilaustöiden olevan hyvin harvinaisia. Muotokuvia hän on maalannut jatkuvasti, äskettäin esimerkiksi puhemiesmuotokuvan Sauli Niinistöstä.
Se on jo valmis ja luovutettu tilaajalle eli eduskunnalle, mutta paljastetaan vasta myöhemmin, Tapiola kertoo.
Tapiola arvelee profiloituneensa vapaiden maalausten tekijäksi.
Muotokuvat ovat asia erikseen. Nekin ovat tilaustöitä, mutta niissäkin olen saanut vapaat kädet. Muotokuvia tilataan 13 vuodessa.
Julkisissa tiloissa hän näkisi mielellään enemmänkin taidetta.
Ehdottomasti. Haluaisin, että julkiset tilat olisivat täynnä taidetta eivätkä kauppojen mainoksia.
Leena Luostarinen Joutsenossa
Joutsenolaissyntyisen taidemaalarin Leena Luostarisen varhaistuotantoon kuuluvassa teoksessa kolme aurinkoa loistaa kesämaisemassa. Teos on vuodelta 1972.
Taulun tilaamisesta tehtiin päätös 70-luvun puolivälissä samalla, kun päätettiin koulukeskuksen suuresta laajennuksesta. Silloinen yläkoulun rehtori Pentti Belinskij muistaa taulun maksaneen 3 000 markkaa. Leena Luostarinen on koulun entinen oppilas.
Haluttiin paikallisen nuoren taiteilijan työ. Luostarinen sai myöhemmin nimeä, ja koulunkin omistaman työn arvo nousi, Belinskij muistelee.
Hän osti rehtoriaikanaan koululle oppilaitten töitä sillä ajatuksella, että kenties joskus jokin niistä on nimekkään taiteilijan nuoruudenteos.
Luostarisen maalaus oli aluksi koulun avoimessa aulassa. Sen turvallisuus kuitenkin alkoi huolettaa, ja se siirrettiin opettajainhuoneeseen. Nyt se on ripustettu ruokalan lukittuun kabinettiin, jota käytetään lähinnä kokous- ja neuvottelutilana.
Tämmöisen työnhän pitäisi olla näkyvissä, nytkään ei suuri yleisö sitä näe, Belinskij harmittelee, mutta ymmärtää turvallisuusnäkökohdat.
Outi Heiskanen yliopistolla
Lappeenrannan teknillisen yliopiston nelosrakennuksessa on suoraan kymmenen metriä korkeaan seinään tehty Outi Heiskasen teos Näyttämö.
Yliopistolla teoksen valmistumisen aikaan rakentamisen suunnittelussa työskennellyt Jaakko Nikkilä muistelee, kuinka yliopiston vierashuoneessa majaillut taiteilija kilkutteli seinää iltaisin, jotteivät luennoilla olevat häiriintyisi.
Heiskanen luonnosteli ideansa Gotlannin rantahiekkaan. Lisäksi hän teki yliopiston miesten vessaan porsaan kuvan nähdäkseen, toimiiko tekniikka.
Signeerauksesta tietää, ettei se ole mikään vessatöherrys, Nikkilä huomauttaa.
Pieni laatta Näyttämön vieressä kertoo, että se syntyi 27.2.1997 piirtämällä, kaivertamalla ja maalaamalla, materiaaleina mehiläisvaha, kimrööki ja väriliidut. Punainen väri on peräisin Edam-juuston suojakuoresta.
Taiteilija antoi teokselle 50 000 vuoden takuun. Se on tehty samalla tekniikalla kuin egyptiläisten faaraoitten hautamuistomerkkien teokset. Itse rakennuksella on kuitenkin vain 50 vuoden takuu. Taide on ikuista, rakennukset eivät, Nikkilä tuumaa.
Teosta tultiin katsomaan bussilasteittain.