Harri Manskinen
Päätös perustuu selvitykseen, joka esitti yhden lukion mallia. Opiskelijamäärät Niskalla ovat vähentyneet ja opettajien opetusvelvollisuustunnit jäävät täyttymättä. Oppilaiden kannalta yhden lukion malli turvaa laatua ja valinnaisuutta. Perustelujen listalla oleva kokonaistaloudellisuus tarkoittaa sitä, että keskittämällä syntyy myös säästöjä.
Imatra ei tehnyt päätöstä taloudellisen pakon sanelemana. Päätös on jatkoa viime vuosien taloudelliselle ajattelulle. Imatralla on oltu etunojassa ja haluttu välttää tilanteita, joissa pakko sanelee säästöpäätökset. Kaupungin talous on vahvistunut viime vuosina, taseessa on hyvä puskuri ja lukiota olisi vallan hyvin voitu pitää löysässä hirressä vielä muutama vuosi.
Lappeenrannassa lukiokeskustelu käytiin viimeksi keväällä. Päättäjiltä puuttui vaalien alla rohkeus nähdä vuosia eteenpäin. Neljän lukion malliin ei kajottu, mutta edessä se on.
Lappeenrannassa perustelut kahden lukion malliin olivat olemassa. Ne ovat lähes täysin identtiset Imatran kanssa vain sillä erotuksella, että pian Lappeenrannassa euro sanelee lukiopäätökset.
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg sanoi huhtikuussa Etelä-Saimaan haastattelussa, että jos rahaa ei saada lisää, jostain pitää tinkiä. Tinkimisen paikka on edessä ensi viikolla, kun kasvatus- ja opetuslautakunta joutuu miettimään puolen miljoonan euron säästöjä ensi vuodelle muiden muassa musiikkiluokista. Summa on samaa luokkaa kuin lukiopäätöksellä.
Uusi valtuusto saa perinnökseen velkaisen kuntatalouden ja valtuutetuilla on edessään pitkä leikkauslista. Ja mitä säästöihin tulee, lukiokysymykset eivät suinkaan ole lähivuosina päättäjien vaikein rasti.
Eksoten alijäämä mukaanlukien Lappeenranta on niin velkainen, että lainahanat on kohta suljettava. Tulevista yhtälöistä kertoo jotain se, että yhden prosentin veronkorotus riittää ainoastaan pysäyttämään Eksoten alijäämien syntymisen.
Imatrakaan ei voi ylpeillä päätöksenteon ripeydellä eikä varsinkaan tavasta, jolla päätös lopulta syntyi.
Niskan lukion säilyttämisen kannalla olleet kyseenalaistivat ammattilaisten pitkään valmisteleman selvityksen puutteellisena. Valtuuston kokous paljasti, että vastustaminen oli näennäistä ja taustalla oli puhtaasti poliittista peliä. Esimerkiksi SDP:n kunnallisvaaliohjelmassa lukee, että Vuoksenniskan lukio säilytetään.
Höpö, höpö! Yksikään demari ei maanantaina äänestänyt lukion puolesta. Ei yksikään. Reilu kuukausi takaperin SDP oli vaalivoittaja Imatralla ja eniten demareita valtuustoon valittiin juuri Vuoksenniskalta.
Vuoksenniskalla sitkeän jarruttelun taustalla on kaupunginosan kehittämiseen liittyvä keskustelu ja se on inhimillistä. Lukio nähtiin elävöittäjänä, kun Niskan rooli alueellisena kaupallisena keskuksena on heikentynyt ja väki Kaukopäässä vähentynyt. Perinteikäs kauppakatu Vuoksenniskantie autioituu. Torikatu on vetänyt päivittäistavarakaupan varteensa, osa kauppakadun yrittäjistä on lopettanut tai siirtynyt Imatrankosken suuntaan, ”Kulmille”.
Ikävä kyllä, Lappeenranta joutuu ottamaan mallia Vuoksenniskalta. Edessä häämöttää myös samankaltainen poliittinen taiteilu kuin Imatralla.
Lauritsalan ja Joutsenon lukiot nousevat jälleen listalle, sillä 70 prosenttia lukioikäisistä hakee jo nyt keskustaan Kimpisen ja lyseon lukioihin. On helppo nähdä, että molemmissa tapauksissa poliittiset ja alueelliset syyt nousevat keskustelun ytimeen. Populismilta tuskin vältytään.
Maakunnan lukiokeskusteluun saadaan uusi tulokas lähiaikoina. Lujaa vauhtia velkaantuvassa Rautjärven kunnassa on lukio, josta valmistui viime keväänä neljä ylioppilasta.