Hiitolanjoen kalatiet nytkähtivät eteenpäin

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi voimayhtiöiden kalatievalitukset. Hiitolanjoki-yhdistyksessä ja Kaakkois-Suomen ELY:ssä ollaan tyytyväisiä päätökseen.

Anssi Kemppinen

RAUTJÄRVI. Hiitolanjoen kalateiden suunnittelu pitää aloittaa.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Hiitolanjoen Voiman ja Vantaan Energian valitukset Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa yhtiöt velvoitettiin suunnittelemaan kalatiet voimaloidensa ohi.

Korkeimman hallinto-oikeuden tiistaisen päätöksen mukaan voimayhtiöiden on tehtävä kalatiesuunnitelmat vuoden loppuun mennessä ja haettava niille rakennuslupa.

Hiitolanjoen Voima omistaa Hiitolanjoella Kangas- ja Ritakosken voimalat. Vantaan Energia Lahnasenkosken voimalan.

KAAKKOIS-SUOMEN elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousasiantuntija Kauko Poikola pitää oikeuden päätöstä erinomaisena Hiitolanjoelle, mutta myös ennakkopäätöksenä.

-Tämä on vahva päätös ja ennakkopäätös tällaisessa tapauksessa. Samantyyppisiä tilanteita on pitkin Suomea ja nyt niissäkin on pohjaa lähteä hakemaan kalatiepäätöksiä, sanoo Poikola.

Poikola odottaa Hiitolanjoen voimayhtiöiltä nyt yhteydenottoa, jotta kalateitä päästäisiin yhdessä suunnittelemaan.

-Suunnitelmien teko on voimalaitosten vastuulla, mutta yhteistyö olisi järkevää.

Poikolan mukaan voimalaitokset ja jokipaikat ovat erilaisia, joten jokaiseen pitää suunnitella omantyyppinen kalatie. Vaihtoehdot liikkuvat luonnonmukaisen ja porraskalateiden välillä.

HIITOLANJOKI-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus pitää korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotettuna.

-Johtopäätös oli samassa linjassa, mitä aikaisemmin on päätetty. Mielenkiintoista seurata, miten yhtiöt reagoivat päätökseen. Nyt yhtiöt ovat käyttäneet kaikki keinot kalatieasian hidastamiseksi.

Yhtiöt saivat kalatievelvoitteet jo vuonna 2009 Itä-Suomen ympäristölupavirastolta, jonka päätöksestä yhtiöt valittivat ja veivät Vaasan hallinto-oikeuteen.

Ympäristölupavirastoon asian vei silloinen TE-keskus, joka halusi muuttaa voimayhtiöiden kalanhoitomaksut kalateiden rakentamiseksi.

-Ja on vielä syytä muistaa, että itse kalateiden rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä, sanoo Europaeus.

Hän muistuttaa myös vielä käynnissä olevasta Änkilän osakaskunnan oikeusprosessista, jonka päätös vaikuttaa kalateihinkin. Osakaskunta ja voimayhtiöt kiistelevät siitä, kuka oikeasti omistaa jokivoiman.

Rautjärvellä sijaitseva Hiitolanjoki virtaa Laatokkaan. Joki on Laatokan lohen tärkeimpiä nousujokia.

KUVATEKSTI

Anssi Kemppinen

Ritakosken voimalaitoksen omistaa Hiitolanjoen Voima.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen