Kasvu ei mahdu keskustaan

Leiri on erikoiskaupan kasvusuunta. Katettaisiinko Lappeenkatu ja sopisiko kauppatorille kauppakeskus? Myllykeskuksen takanakin olisi tilaa.

Timo Laitakari

Lappeenranta. Ensin rakennetaan keskustan ympäristö, sitten mennään kauemmas Kuutostien varteen. Näin kiteyttää vt. kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki kaupungin näkemyksen Lappeenrannan liikerakentamisen kasvusuunnista.

Kaupan alan konsulttiyhtiö Santasalo laski Lappeenrannan uuden liiketilan tarpeeksi puoli miljoonaa kerrosneliötä vuoteen 2025 mennessä. Arvio perustuu venäläismatkailun 12 prosentin vuotuiseen kasvuun.

Kaupunki haluaa uuteen maakuntakaavaan kaupalle tilaa pääosin ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen Leiriin. Etelässä kaupallista keskustaa halutaan laajentaa yhtenäisenä Myllymäkeen asti.

Kasvava tilantarve tarkoittaa Jouhkin mukaan sitä, että käytännössä kaikki keskustan kauppahankkeet, jotka ovat olleet esillä, täytyy toteuttaa.

Ydinkeskusta olisi paras paikka uudelle erikoiskaupalle. Riittävän isoja rakennuspaikkoja ei kuitenkaan juuri löydy. Siksi iso osa uudesta erikoiskaupasta sijoittuu Leiriin.

Jouhki vertaa kaupan lisätilantarpeita Mustolaan suunniteltuun Ikea-Ikano-kompleksiin.

– Meille ei riitä yksi Ikea-Ikano, vaan tarvitsemme seitsemän. Eihän niitä seitsemää synny, mutta hyvinkin toinen vastaava voisi syntyä vaikka Leiriin.

Kaupungin keskusta-alueen ulkopuolella Nuijamaantien risteysalue on kasvamassa suurimmaksi kauppapaikaksi.

Jo voimassa oleva maakuntakaava mahdollistaa Ikean tulon sinne. Toiveissa olisi alueen laajeneminen tästä vielä puolella.

Aivan keskustassa Jouhki nostaa esiin uutena mahdollisuutena Lappeenkadun kattamisen, jolloin sen päälle voisi rakentaa.

Myös kauppatorin rakentaminen noussee esiin. Näiden aika ei silti ole vielä lähivuosina.

Uusia kauppa-alueita voisi tulla myös Ratakadun varteen ja toisaalta Harapaisiin Myllykeskuksen taakse Kaakkoiskaaren varteen.

Jouhki muistuttaa, ettei kohteita ole vielä suunniteltu mitenkään yksityiskohtaisesti.

Kyse on vasta maakuntakaavaa varten mietityistä mitoituksista.

Suomessa suurten kaupan yksiköiden sijoittumista ohjataan maakuntakaavalla. Etelä-Karjalan maakuntaliitto valmistelee voimassa olevan maakuntakaavan päivitystä.

Kaavaluonnoksessa haikaillaan kaavavarauksia reilulle miljoonalle kaupan ja palveluiden lisäneliöille.

Tällä hetkellä koko maakunnassa on liiketilaa reilu puolet tästä.

Kaavat vahvistaa ympäristöministeriö. Viime vuonna se hylkäsi ison osan maakuntaliiton kauppapaikkatoiveista.

Pääosa neliöistä keskustoihin

Maakuntakaavan päivityksessä reilu puolet liiketiloista sijoitetaan lähinnä Lappeenrannan ja Imatran keskusta-alueille.

Keskustojen ulkopuolelle esitetään kuutta yli 30 000 kerrosneliön kauppapaikka.

Lappeenrannan Mustola, 127 000 m2

Imatran Korvenkanta, 80 000 m2

Imatran Sotkulampi, 60 000 m2

Parikkalan Koirniemi, 60 000 m2

Luumäen Rantsilanmäki, 34 000 m2

Rautjärven Änkilä, 30 000, m2

Kirjoittaja:
Timo Laitakari