Kannot Saimaan pohjassa ovat tuttu juttu monelle eteläkarjalaiselle. Rannuusinsalmi ei ole läheskään ainoa paikka, jossa muinaismetsää näkyy. Kantoja on nähty etenkin matalan veden aikaan. Niiden alkuperää on syystäkin ihmetelty.
Kaikelle löytyy selitys. Vesistöhistoriaan perehtynyt lappeenrantalainen tietokirjailija Matti Hakulinen kertoo, että Saimaan vanhat vedenalaiset metsät ovat peräisin noin 7 500 11 500 vuoden takaa.
Saimaa oli tuona ajanjaksona aivan toisennäköinen kuin nykyään. Saimaan altaan alueella oli lukuisia järviä. Ne laskivat vetensä luoteeseen, sillä jääkauden jäljiltä maa oli kallellaan Pohjanmaan suuntaan.
Hakulisen mukaan on luonnollista, että metsät kasvoivat tällä kuivalla maalla.
Nykyinen Saimaa on keskimäärin lähes 76 metriä merenpinnan yläpuolella, Pien-Saimaa oli muinoin alimmillaan noin 64 metrin korkeudessa.
Hakulisen mukaan Etelä-Saimaan vedenpinta oli alimmillaan Joutsenon edustalla noin 55 metrin korkeudessa eli 21 metriä nykyistä pintaa alempana.
Pien-Saimaa laski Etelä-Saimaaseen nykyisen syväväylän kohdilta Lauritsalasta Päihänniemeen. Etelä-Saimaa puolestaan laski muinaiseen Pihlajaveteen Kyläniemen kärjen kohdalta.
Maankohoaminen oli suurinta luoteessa, joten maa kallistui kaakkoon päin. Samalla vedenpinta kohosi kaakossa ja peitti muinaiset metsät.
Vedenpinnan jatkuva kohoaminen päättyi Vuoksen syntyyn noin 5 700 vuotta sitten.
Verkot tarttuivat pitkiin kantoihin
Ilpo Leskinen
Etelä-Saimaa on saanut useita ilmoituksia Saimaan pohjan muinaismetsistä. Kantoja on havaittu järvenpohjassa niin Savitaipaleella, Taipalsaarella kuin Ruokolahdella.
Selkosaarten edustalla näkyy mahdottoman suuria kantoja. Paikka on Kuivasensaaren ja Venäjänsaaren välillä. Olemme katselleet kantoja ihmeissämme. Olen jo pitkään miettinyt, että mihin niistä voisi ilmoittaa.
Mökkiläinen Savitaipaleelta
Savitaipaleen Rahikkalassa Lepänniemen ja Suomalansaaren välillä näkyy eripituisia kantoja. Siellä on laaja, noin kolmen hehtaarin hiekkasärkkä, josta kannot näkyvät soutuveneestä käsin matalan veden aikaan. Isäni Seppo Saarimäki on nähnyt kantoja myös Suomalanlahden suulla.
Anu Laakso
1950-luvulla vedin pitkääsiimaa Suur-Saimaalla. Silloin samoilla vesillä liikkui ammattikalastaja Paajanen. Paajanen valitti minulle usein sitä, että Värrätsaaren ympärillä ei voi pitää verkkoja, koska pohjassa on pitkiä kantoja. 16 metrin syvyydessä! Ihmettelin, että mistä on kysymys.
Aulis Tuominen
Olen nähnyt kantoja ainakin neljässä kohdassa Rannuusinsalmen lisäksi. Esimerkiksi Taipalsaaren Ahoselältä löytyy pitkä muinaisrantakannokko nykyisestä rantaviivasta noin 400 metrin päästä. Myös Taipalsaaren Sarviniemen vesillä on kantoja. Uskon, että moni muukin sukeltaja on havainnut vedenalaista metsää.
Ismo Marttinen
Taipalsaaren Jänkäsalon pohjoisrannalla niitä kantoja on. Näkyvät alaveden aikaan veneeseen noin kolmen metrin syvyydestä. Perimätietona kerrotaan, että ne olisivat yli kolme tuhatta vuotta vanhoja tammen kantoja ajalta, jolloin ilmasto oli lämpimämpää.
Saimaan kulkija
Salosaaren Pajulahden rantavedet (Ruokolahdella) ovat kannokkoa täynnä. Osa niistä on vajonnut syvälle mudan ja saven sisään.
Risto Reipas
Kesämökkitontilla Puumalassa on löytynyt puuta noin 45 metrin syvyydestä, kun kaivinkoneella on kaivettu kaivoa lähelle rantaa. Puun ikää ei ole tutkittu missään, mutta kovaa ja tiheäsyistä se on ollut.
Saimaan pinta
Vuohiselän rannoilla Maikonlahti-nimisessä paikassa (Savitaipaleella) on isoja kantoja monta kappaletta.
Jouko Nykänen
Taipalsaaren Kyläniemessä on Saimaassa kantoja veden alla. Tuskin ovat kasvaneet vedessä ja lienevät myös muinaismetsää jääkauden jälkeiseltä ajalta, jolloin nyky-Saimaa oli vasta muodostumassa.
Laitinen