Leena Härkönen
-Jos kyse olisi sairaudesta, nimittäisin niitä vertaistukiryhmiksi, kirjailija Matti Mäkelä heittää.
-Samaa asiaa harrastavat haluavat kokoontua ja keskustella keskenään.
Tässä tapauksessa yhteinen asia on kirjallisuus. Sen ympärille perustettiin 1960-luvun alussa maakunnallisia yhdistyksiä, joissa ammatti- ja harrastuskirjoittajat kohtaavat.
Kaakkoissuomalainen Paltta juhlii viikonvaihteessa 50-vuotispäiviään Ruokolahdella. Mäkelä on kutsuttu juhlapuhujaksi.
Nykyisin Pohjois-Karjalassa asuva Mäkelä tuli Kymenlaakson kirjallisiin piireihin 1980-luvulla. Myöhemmin hän seurasi Palttaa kotkalaisen Pekkas-akatemian rehtorina ja valtion kirjallisuustoimikunnassa.
Alkuvuosinaan yhdistykset halusivat levittää sanaa kirjallisuudesta koko maahan. Se oli vähän kuin maakunnallista lähetystyötä, Mäkelä kuvaa.
Paltan kukoistus osuu vuosiin 1967?-?68, jolloin järjestettiin kiertävä luentosarja Kirjalliset Kiekot. Aktiiveja olivat tuohon aikaan muun muassa Jorma Savikko, Laila Seppä ja Aimo Vuorinen.
Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta alkoi latistua ja politisoitua. Mäkelä kertoo, kuinka yritti terhakkaasti muuttaa Paltan organisaatiota.
-Kun se ei onnistunut, yritin jopa lakkauttaa sen, hän nauraa.
Mäkelän mielestä yhdistys oli 1980-luvulla muuttunut matkailuyritykseksi.
-Vitsin mukaan ensin puhuttiin pari sanaa Tshehovista ja sitten siirryttiin matkailemaan.
Kirjailijayhdistysten murroskausi koitti, kun maahan perustettiin kirjoittajaopistoja ja yliopistojen kirjoittajakoulutus laajeni. Maakunnalliset kirjailijayhdistykset olivat ristiriidassa oppineiden suuntausten kanssa.
-Toisteltiin Erno Paasilinnan metsäläisromanttista lausetta, että vain itseoppinut on oppinut, muut ovat opetettuja.
Paltankin toiminta muuttui projekteiksi, joihin haettiin rahaa. Se alkoi järjestää tapahtumia ja julkaisuhankkeita. Juhlavuotensa kunniaksi se on julistanut valtakunnallisen kirjoituskilpailun.
Entisaikaan kokeneet kirjoittajat välittivät tietoa aloittelijoille kahvipöytäkeskusteluissa. Nykyään ei olla yhtä epämuodollisia, Mäkelä sanoo.
Yksi piirre kirjailijayhdistyksissä on säilynyt läpi vuosikymmenten: kissanhännänveto ammattilaisten ja harrastajien välillä.
-Siihen liittyvät mustasukkaisuudet ovat ikuisuusasioita. Minusta kumpikin toiminta on aivan sallittua.
Tulevaisuuskin yhdistyksillä on, Mäkelä lupaa, mikäli ne osaavat hakea muotoaan ajan hengen mukana.
-Kuninkaallisten tallimestarien ammattikunta katosi, mutta kirjoittaminen loppuu vasta kun ajattelu loppuu.
Kirjailijayhdistys Paltan kaikille avoin 50-vuotisjuhla sunnuntaina 10. maaliskuuta kello 15 Jaakkiman kristillisellä opistolla Ruokolahdella.
KUVATEKSTI
Katja Juurikko
Paltta juhlistaa 50 vuottaan kirjoituskilpailulla, jonka voittajat julkistetaan syksyllä. Paltan pitkäaikainen jäsen Sirkka Laine (kuvassa) yhdessä Martti Linnan ja Marja Huuhtasen kanssa arvioivat kilpailun tekstit, jotka voivat olla proosaa, lyriikkaa tai esseitä. Aiheet voi käydä katsomassa Paltan kotisivuilta (paltta.wordpress.com).
Ammattilaiset ja harrastajat kohtaavat
Paltta ry on ammatti- ja harrastuskirjoittajien yhdysside Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Se on perustettu vuonna 1963 Joutsenossa.
Yhdistyksen kotipaikaksi on vakiintunut Kouvola.
Palttaan kuuluu 170 jäsentä.
Suomessa on noin 30 maakunnallista kirjailijayhdistystä.
Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä kotkalainen Anna-Maria Länsimies, varapuheenjohtajana imatralainen Marja Huuhtanen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Anu Partanen (Parikkala), Sirkka Laine (Rautjärvi), Leo Laurila (Kouvola), Martti Linna (Hamina) ja Teija Ojala (Imatra)