ORKESTERI | Säästäminen palveluja lakkauttamalla on vaikea yhtälö.
PETTERI VÄRTÖ
Lappeenrannan kaupunginorkesterin (LKO) lakkautus rahoittaa koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia. Pari perussuomalaista valtuutettua avasi tähän tapaan ääntään, kun keskustelu velkaantuvan kaupungin säästöistä talouden tervehdyttämiseksi saatiin tulille. Sosiaalinen media havahtui heti haaskalle.
Helsinkiläinen cityvihreä ja freelance-muusikko Hannu Oskala kommentoi asiaa blogissaan (hannuoskala.fi) ja laski LKO:n lakkautuksesta koituvan säästön.
Kuntatalouden näkökulmasta orkesteritoiminta on kannattavaa, ja orkesterin tuottama sisältö, konsertit, ovat lähinnä kiva bonus, hän kirjoitti.
Oskalan analyysi perustuu kylmiin lukuihin kaupunginorkesterin rahoituksesta. Se koostuu LKO:n omista tuloista (130 000 euroa), Lappeenrannan tuesta (766 000) ja valtionosuudesta (598 000). Orkesterin rahat kuluvat palkkoihin ja eläkkeisiin (1 175 000 euroa), palvelujen ostoihin (264 000) ja 49 000 vuokriin.
Orkesterilaitoksen perusrahoituksen tuova valtionosuusjärjestelmä onkin kuin jatkuvaa seudullista elvytystä, ja epäsuorat hyödyt päälle!, Oskala kiteyttää.
Epäsuorina hyötyinä hän listaa sekä konserttiyleisön erilaiset palvelutarpeet konsertti-iltoina että orkesterimuusikoiden moninaiset palvelutarpeet vapaa-ajalla.
Kuntaliiton kehittämispäällikön Sanna Lehtosen mukaan kaupunginorkesteri tuottaa palvelunsa halvemmalla kuin valtionosuus edellyttäisi. Oskalan analyysia hän pitää oikeana.
Ihmisen työllistymisestä on julkiselle taloudelle aina kaksinkertainen hyöty: työllistymisen myötä kustannukset vähentyvät ja tulot lisääntyvät, hän toteaa.
Kustannusten väheneminen liittyy sosiaaliturvan tarpeen poistumiseen, tulojen lisäys puolestaan verotulojen kasvuun, joita työllistynyt maksaa ansiotuloistaan.
Orkesteri on työvoimavaltainen laitos. Kunnallisten orkestereiden menoista liki 80 prosenttia on palkkatuloja, joista kunnat ottavat veroina takaisin ison osan.
Toinen työvoimavaltainen ala on kasvatus ja opetus. Myös sen palvelut ovat pian tarkastelussa, ja myös sen toiminnan tehostaminen lakkautuksilla on vaikeaa.
Kun kuntatalous on heikko, tartutaan mielellään kulttuuriin, vaikka sen osuus on pieni, toiminnanjohtaja Aila Sauramo Suomen sinfoniaorkestereista sanoo.