Piia Kaskinen
Lappeenrannan Linnoituksen asemakaavaluonnos valmistuu syksyllä.
Tämä alue on ainutlaatuinen koko maassa. Elävänä linnoituksena se on Suomenlinnan sukulainen. Se halutaan pitää elävänä vastakin, ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden. Elävänä pysymisen takaa vain asutus, toteaa kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki.
Kaavaluonnoksen pohjalla on halu virkistyttää alueen elämää. Valmistuttuaan se tulee kaupunkilaisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi.
Nykyään Linnoituksessa on viisi asuintaloa ja niissä 57 asuntoa. Jos nykysuunnitelmat toteutuvat, asuntojen määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Niiden paikat tosin voivat muuttua.
Jos vaikkapa keltaiset asuntomakasiinit muutetaan taidemuseon käyttöön, uusia asuntoja tulee uudisrakennuksiin, työ - tai liiketilojen yhteyteen. Esimerkiksi niin, että maan tasolla on työpajoja ja toisessa kerroksessa asuntoja.
Laura Vesterinen on asunut Linnoituksessa 33 vuotta.
Toivon, ettei Museovirastolla ole rahaa ostaa tätä vanhaa kasarmirakennusta! Toivon, että talo säilyy edelleen asuinkäytössä, hän sanoo.
Asukkaiden lisäksi alueelle kaivataan tekijöitä ja toimijoita.
Tänne kaivataan sellaisia toimijoita, joiden ovet ovat ihmisille auki. Esimerkiksi käsityömyymälöitä, joiden takahuoneessa olisi työhuone, sanoo Maija Juvonen.
Nyt puoteihin, pajoihin ja kahviloihin ei välttämättä osata tulla: opastekyltit ovat pieniä.
Majurskan talo on keskeisellä paikalla, mutta asiakkaiden täytyy melkein tietää tämä, ennenkuin he osaavat tulla. Myös moni paikallinen tulee edelleen yllättyneenä kysymään, olemmeko todella auki, vaikka olemme suljettuina vain kolme päivää vuodesta. Turistit kyllä kiittelevät, tuumaa Pirjo Holttinen.
Elävöittämissuunnitelmista on monta mielipidettä.
Minua huolettaa, etteivät nämä muutokset riitä vetämään ihmisiä Linnoituksen alueelle. Historiallisten arvojen lisäksi sinne pitäisi saada jotain muutakin, toteaa miljööaktivisti Pekka Kauppinen.
Esimerkiksi Radiotalo voisi muuttaa muualle. Ihmiset ovat jo tottuneet suureen rakennusmassaan siinä kohdalla, joten sen paikalle voisi tehdä uudisrakennuksen vaikka majoituskäyttöön. Tarpeeksi ison, jotta toiminta kannattaisi. Myös asutusta saisi tulla lisää.
Ja Pallonlahden rantakaistalle voisi tulla vaikkapa kahvilatoimintaa, hän ehdottaa.
Kaava ei ole huono, mutta eihän pelkkä kaava muuta mitään. Asenteista se lähtee. Linnoituksessa on nytkin paljon käyttämättömiä tiloja. Täällä tarvitaan samaa hurmahenkisyyttä, kuin Fiskarsin tai Vanhan Rauman alueilla, toteaa Linnoituksen asukasyhdistyksen puheenjohtaja, Jouko Kolhonen.