Petteri Värtö
Lappeenranta antaa tuntuvasti kaupunkikuvallista tasoitusta toisille maakunnallisille veturikaupungeille. Korkeakoulutettujen arkkitehtien lukumäärä kaupungissa on tuntuvasti pienempi kuin muiden alueiden keskuskaupungeissa. Menestyvät maakuntakeskukset, Jyväskylä, Kuopio tai Vaasa, ovat satsanneet kaupunkisuunnitteluun moninkertaisesti.
Luovuuden (muun muassa arkkitehtien) määrä on suoraan verrannollinen kaupunkien kilpailukykyyn ja vetovoimaan, vs. kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki tunnustaa.
Esimerkkikaupungeissa humanistinen yliopisto luo pohjaa vilkkaalle arkkitehtuurikeskustelulle ja -tuotannolle, sanoo Kaakkois-Suomen Safan puheenjohtaja Lucio Caforio.
Arkkitehtien lukumäärä valaisee kaupunkikuvaa yhdestä kulmasta. Lukumäärää merkittävämpää on kaupungille työskentelevien arkkitehtien toimenkuva ja vaikutusvalta.
Kaupungin kannalta arkkitehtien tärkeimmät tehtävät ovat kaavoitus, rakennussuunnittelu ja -valvonta. Lappeenrannassa kaikki arkkitehdit työskentelevät nyt kaavoituksessa.
Jouhkin mukaan kaavoituksen henkilöstöresurssit supistuivat puoleen 1990-luvulla eivätkä ole siitä lisääntyneet. Uusien virkojen perustamista on esitetty budjettiin toistuvasti.
Kaavoitus luo kaupunkikuvallisia mahdollisuuksia, muttei ole avainpaikka arkkitehdeille. Kaupunkikuvan toteuttaminen vaatii kaavoituksen ohella rakennusten suunnittelun, rakennusvalvonnan ja rakentamisen ohjaamisen ammattilaisia, joita koulutetut arkkitehdit ovat. Näiden tehtävien suhteen Lappeenranta poikkeaa rutkasti verrokkikaupungeista.
Kaupunkikuvan kehitys ja kulttuuria ruokkiva ympäristö ovat pitkän ajan investointeja, joita ei kannata jättää tekemättä. Lappeenranta on myöhässä, Caforio toteaa.
Caforion mukaan Lappeenrannan kaupunginhallitus on lukuisia kertoja ilmaissut halunsa nostaa Lappeenranta kaakkoisen Suomen johtavaksi kaupungiksi. Yksi tapa tähän on arkkitehtuurin laadun ja kaupunkikuvan kehittäminen, joten hän perää luottamushenkilöiltä puheiden sijasta tekoja. Ensimmäinen niistä voisi olla ammattilaisten arvostus.
Kaavoituksessa arkkitehdin työn tulokset näkyvät hitaasti, joten se on täällä koettu kulu- eikä tulosten tekijäksi, uskoo Lappeenrannan entinen kaupunginarkkitehti Seppo Aho.
Hänen mukaansa eri alojen ammattilaisten arvostus on sivistyksen mitta. Nostokurkien määrä kaupungin silhuetissa on kokonaan toinen asia kuin kaupunkikuvallinen kehittyminen.
Arkkitehti
Arkkitehdin tutkinto on akateeminen loppututkinto.
Tutkinnon voi suorittaa joko Aalto-yliopistossa (ennen Teknillisessä Korkeakoulussa), Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa tai Oulun Yliopistossa.
Tutkinnon keskimääräinen opiskeluaika on noin 78 vuotta.
Rakennusarkkitehdin tutkinto on AMK-tutkinto, jonka suorittaminen kesti 4 vuotta ennen koulutuksen lopettamista.