Etti Kantola
Suur-Saimaan kalastusalue vastustaa maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta nieriän rauhoittamisesta Vuoksen vesistössä.
Täysrauhoitus tarkoittaisi, että olemme tehneet turhaa työtä, kun olemme istuttaneet muutaman vuoden sisällä 30 000 nieriää kalastettavaksi. On hukkahommaa, jos sitä ei saa hyödyntää, sanoo Suur-Saimaan kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Juhani Kiisseli.
Kalastusalue perustelee pyynnin jatkamista sillä, ettei nieriä lisäänny sen alueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskus kyseenalaistaa väitteen.
En ole ollenkaan varma, ettei nieriä siellä lisääntyisi. Kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, missä lisääntymisalueet ovat, sanoo kalatalousasiantuntija Vesa Vanninen.
Hänen mukaansa nykyisten ja mahdollisten lisääntymisalueiden tarkempi selvittäminen vaatisi lisätutkimusta.
Vannisen mielestä nieriän rauhoituksen tueksi tarvitaan ainakin verkkokalastusrajoituksia, sillä verkkoon uineita nieriöitä ei saa palautettua veteen elävänä.
Kiisselin mukaan nieriäsaaliit ovat olleet vaatimattomia.
Talvikelillä joku joskus saa verkosta, mutta kesällä ne ovat syvänteissä piilossa.
Kiisseli sanoo, että nieriän saaliskirjanpito on tärkeä tietolähde ja antaa tutkimustietoa kantojen kehityksestä. Hän on myös alueen ammattikalastajan puolella ja pelkää nieriän rauhoituksen vaikutusta tämän toimeentuloon.
Norpparajoituksissa on jo yhdelle ihmiselle tarpeeksi.
Kiisseli sanoo, että lohikalojen lisääntymisalueet pitäisi saada nykyistä toimivammiksi, muuten kalastusrajoitukset ovat turhia.
Yläpuoliset koskialueet olisi saatava siihen kuntoon, että lisääntyminen onnistuu. Kuivana kesänä uomat ovat melkein kuivat, juoksutusta pitäisi lisätä.
Lisäksi koskialueen alapuolinen kalastus pitäisi lopettaa.
Ministeriön esitykset lohikalojen uusiksi alamitoiksi kelpaavat Suur-Saimaan kalastusalueelle. Ministeriö esittää järvilohen alamitaksi 60 senttiä ja järvitaimenen alamitaksi 50 senttiä.
Alamittojen kohdalla ei ole huomauttamista.
ELY-keskus esittää ministeriölle, että myös järvitaimenen alamitta pitää nostaa 60 senttiin, sillä sitä pienemmät eivät ole ehtineet lisääntyä. Asiasta on Itä-Suomen ELY-keskusten kalatalouspäälliköiden yhteinen kannanotto.
Toistaiseksi lain määräämä alamitta on muille lohikaloille 40 senttiä ja harjukselle 30 senttiä. Minimivaatimukset ylittävät suositusalamitat ovat kalastusaluekohtaisia ja vaihtelevat.
Suur-Saimaan kalastusalueella järvilohen suositusalamitta on 50 senttiä. Järvitaimenen ja nieriän alamitta on lakisääteinen 40 senttiä. Esimerkiksi Kuolimon kalastusalueella järvilohen alamitta on 60 senttiä, järvitaimenen 50 senttiä ja nieriän 80 senttiä.
Kalan pitää ehtiä kasvaa
Saimaan lohikaloista järvilohi ja saimaannieriä ovat äärimmäisen uhanalaisia, järvitaimen erittäin uhanalainen ja harjus silmälläpidettävä.
Jos kalat pyydystetään ennen kuin ne ehtivät kasvaa lisääntymiskokoisiksi, kanta taantuu.
Pyydystettävien kalojen vähimmäiskoon nosto on tehokas suojelukeino. Alamittaa pienemmät kalat pitää päästää takaisin veteen.
Maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut pitkään vaadittua alamittojen nostoa. Osa kalastajista on vastustanut. Ministeriön toimia ja esityksiä on moitittu riittämättömiksi.