Petteri Värtö
Missä Osuuspankki, siellä arkkitehtoninen ongelma. Puoluejohtaja Timo Soinin (ps.) EU-sloganin mukaelma tulee mieleen Lappeenrannan City-korttelin ja Lemin kirkonkylän kehittämisessä.
Etelä-Karjalan osuuspankki haluaa rakentaa City-kortteliin uuden toimitalon. Rakentamisen piti alkaa tänä vuonna, mutta uudisrakennuksen ulkonäköä koskeva kansalaisvalitus viivästyttää sitä.
Lemin osuuspankki taas aikoo rakentaa kirkonkylään pitkään tyhjänä olleelle liiketontille asuinkerrostalon. Kaavamuutos pantiin vireille, ja Lemin kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan maanantaina.
Lemin kunta on tiettävästi ollut yhtä mielissään kirkonkylän uudesta kerrostalosta kuin Lappeenrannan kaupunki City-korttelin liikahtamisesta eteenpäin. Kunta jopa oma-aloitteisesti muutti kaavan tontille sallimaa kerroslukua kolmikerroksisesta nelikerroksiseksi eikä rakennuttaja pannut vastaan. Sekin sopi, että kevyen liikenteen väylää pitää siirtää, jotta uudisrakennus mahtuu tontilleen.
Kirkonkylän asemakaavan suoraviivaisen etenemisen tapakin on ollut mielenkiintoinen: johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat jääviytensä vuoksi seuranneet päätöksentekoa sivummalta.
Nettilehti Lemin Kirjava on seurannut aktiivisesti sekä kirkonkylän tontin kaavamuutoksen etenemistä että sille suunnitellun nykyaikaisen rakennuksen elämistä entisajan perinnemaisemassa.
Kummastuksen aiheita onkin riittänyt. Kaavan sallima kerrosluku lisääntyi kunnanhallituksen käsittelyssä, mutta kaavaehdotusta ei katsottu uudelleen nähtäville panon arvoiseksi.
Rakennuksen suunnittelijalla ja rakennusliikkeellä on lisäksi ollut esittää ainoastaan yksi havainnekuva rakennuksesta, joka nousisi ydinkylään kirkon ja kellotapulin viereen ja Lahnajärven rantamaisemaan.
Havainnekuva kertoo, miltä kerrostalo näyttää. Kuva ei millään tavoin kerro, miten talo sijoittuu maisemaan ja miltä maisema näyttää talo kokonaisuuden osana. Lemiläisten itselleen valitsemat päättäjät päättivät tontin kaavamuutoksesta joko omien mielikuviensa varassa tai tykkänään sammutetuin lyhdyin. Se ei lähtökohtaisesti kuulosta kuntalaisdemokratian täydelliseltä toteutumiselta.
Uudisrakennus tapailee rakennusliikkeen mukaan vanhahtavaa ilmettä osittaisella puuverhoilulla. Rakennuksen mansardikaton ansiosta sen kerrosluku näyttää todellista pienemmältä, rakentaja kertoo Lemin Kirjavalle, ja uskoo rakennuksen kohentavan kirkonkylän ilmettä.
Nettilehden lukijakyselyn mukaan 50 prosenttia vastaajista jakaa rakennusliikkeen mielipiteen loput ovat vastaan.
Kerrostalo on Lemin nykyisessä mittakaavassa varsin kookas. Lemi ikääntyy muun Etelä-Karjalan lailla, ja kyliltä todennäköisesti kaivataan parempien palveluiden ja yhteyksien ääreen kirkolle.
Mielikuvissa maalaistaajama on 1970-luvun matalien liiketalojen masentama maisema joka puolella Suomea. Väen pakkautuessa keskuksiin kerrostalot ovat oiva apu asumisen tiivistämisessä.
Lemi sai hiljattain arkkitehtipalkinnon hyvästä aluearkkitehtonisesta suunnittelusta. Kirkonkylän kohdalla hyvä tarkoittanee sitä, että maalaiset voi pakata kerroksiinkin 1970-luvulta tutulla mallilla.