Etti Kantola
Lappeenrannan ja Imatran ydinkeskustojen asukkaat tienaavat yhtä hyvin. Postinumeroalueilla 55100 ja 53100 keskitulo on sama kymmenen euron tarkkuudella, Imatralla 26 475 euroa ja Lappeenrannassa 26 478 euroa.
Kaupunkien ytimissä ei ole isoimpien keskitulojen alueita. Selitys on kaksijakoisuudessa. Keskustoissa elää paljon paitsi hyvätuloisia, myös pienituloisia. Sosiaalisista- ja tulo-ongelmista kärsivät asuvat usein keskustoissa, joissa on myös heille suunnattuja asuntoja.
Parhaimmat tulotasot löytyvät kaupunkien kehysalueilta. Nukkumalähiöissä on vähän pienituloisia, joten ne muodostuvat hyväosaisten keskinäisiksi pienten tuloerojen alueiksi.
Pohjoisen pienituloiset
Maakunnan pienituloisimmat alueet ovat pääosin Parikkalassa. Tilanne on perinteinen, syrjäisimpien seutujen tulotaso, työllisyys ja elämisen laatu jäävät jälkeen tiheästi asutuista alueista.
Pienet elintasoerot
Tuloeroja tutkinut Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kuvaa Etelä-Karjalan alueiden tuloeroja pieniksi.
Korkeimpien tuloalueidenkin tulot ovat varsin maltillisia. Ne yltävät Suomen keskitasolle, mutteivät kovin paljon korkeammalle.
Hyvätuloisten alueiden keskitulot eivät ole edes kaksinkertaisia huonotuloisten alueisiin verrattuna. Helsingin vaurailla alueilla taas tienataan tuplasti se, mikä Etelä-Karjalassa parhaimmillaan.
Kotitalouksien väliset tuloerot ovat suuremmat kuin yksittäisten asukkaiden. Jos kaksi hyvätuloista asuu yhdessä, ero yksin asuvaan pienipalkkaiseen naapuriin venyy tilaston kertomaa suuremmaksi.
Vaattovaara muistuttaa, että Etelä-Karjalassa pienehköilläkin tuloilla voi saavuttaa hyvän elämänlaadun. Alhaisten keskitulojen alueella moni asuu väljästi omakotitalossa.
Pienituloiset elävät monella mittarilla halutussa asuinympäristössä.
Kasvavatko tuloerot?
Todennäköisesti tuloerot kasvavat. Mari Vaattovaara ennakoi, että erojen kasvu ei perustu enää vain suurituloisten erkaantumiseen muista. Alueiden välisiä eroja kasvattaa myös pienituloisten alueellinen keskittyminen.
Vaattovaara kehottaa seuraamaan alueiden kehittymistä tarkasti.
Sille kannattaa herkistyä. Suomen tulevaisuuden isot kysymykset ratkaistaan pitkälle alueellisesti.