Maaria Drake
Jos Lemin Taikalyhdyn valkokankaalla varustettu pieni etuvarasto ei ole maailman pienin elokuvateatteri, niin on se ainakin aika lähellä.
Suomen vanhimman yhä toimivan maakaupan etuvarastoon pystytetyssä elokuvahuoneessa pyörii parhaillaan keväällä valmistunut kaupasta ja sen historiasta kertova dokumentti.
Dokumenttia näytetään asiakkaille pyynnöstä, mutta kesän pääfilmi on vasta pystytettyyn näyttelyyn liittyvä, Tapani Lundgrenin Jos tahtoo vuodelta 1985. Sen aiheena on Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaustaide.
Se palkittiin vuonna 1986 Tampereen elokuvajuhlilla parhaana elokuvana, mutta sen jälkeen se painui unholaan, Taikalyhdyn ylläpitäjä Aapo Pekari toteaa ja kertoo löytäneensä elokuvan Elokuva-arkiston kätköistä.
Taikalyhdyssä on vuodesta 1984 saakka ollut joka kesä esillä eri näyttelyitä.
Kuva ja sana yhdistyvät, Aapo Pekari tunnelmoi.
Tänä kesänä kokoelmia on kaksi: Akseli Gallen-Kallelan 40 kuvan sarjasta valikoituja Kalevala- ja Karjala-aiheisia heliogravyyrejä sekä Touko Yrttimaan kuvamanipulaatiokokoelma Fantastinen kestävyysvaje.
Kirjojen peittämien hyllyjen seassa vanhan kirjakauppahuoneen puolella komeilevat muun muassa Gallen-Kallelan omakuva, Akka kissoineen ja Lemminkäisen äiti.
Painolaatan jälki näkyy näissä selvästi, Pekari osoittaa Ad Astra -taulusta.
Ensimmäisessä kauppahuoneessa ovat puolestaan Yrttimaan humoristiset kuvamanipulaatiot. Newsweekin ja Der Spiegelin kansikuvia muistuttavissa tauluissa ovat räikeiden lehtiotsikoiden alla edustettuna nykyhallituksen näkyvimmät hahmot.
Yrttimaan viesti on, että koska hallitus manipuloi kansalaisia, hän manipuloi poliitikkoja, Pekari selostaa.
Saattaahan noista joku ottaa nokkiinsakin, mutta huumoria pitää elämässä olla.
Kaupassa on myös pysyviä kokoelmia: talon perällä oleva apulaisen huone pursuaa vanhoja koulutauluja. Siellä on Tainionkosken koulun koko tauluvarasto, joista on muodostunut Taikalyhtyyn oma näyttelynsä.
Pian täällä on myös pienimuotoinen elokuvamuseo; elokuvaohjaajana ja -tuottajana toiminut Pekari on keräillyt työhönsä liittyvää irtaimistoa julisteista kameroihin.
Eräänlainen kokoelma on itse antikvariaattikin. Kirjoja on Pekarin mukaan yli kymmenen tuhatta. Joukossa on muun muassa venäläisen kirjallisuuden osasto, toimittaja Teija Sopaselta saatu kirjasto sekä nyt esiin kaivettuja Kalevala-aiheisia kirjoja.
Ja onhan talo itsessään kokemus: 1800-luvulta peräisin olevat, alkuperäiset tiskit ja kirjahyllyt, kauppaa ympäröivä miljöö aittoineen ja kuvat vielä sata vuotta sitten Kivijärvellä liikennöineistä höyrylaivoista huokuvat muistoja Lemin ensimmäisestä maakaupasta.
Taikalyhty
Kesäantikvariaatti ja -galleria.
Alkujaan sekatavarakauppa, joka perustettiin 1870-luvulla.
Pekarin suvulle 1906.
Aapo Pekarin isä piti myymälän yhteydessä myös kirjakauppaa.
Pekarin kauppa lopetti toimintansa 1975.
Aapo Pekari veljensä Mikko Pekarin kanssa perusti Taikalyhdyn vuonna 1984.
1920-luvulla maakaupan yhteyteen perustettiin kirjakauppa.