Pitkä pinna ja vähän muutoksia

Lappeenranta. Laitostaiteen ohjelmisto syntyy ajan kanssa. Muutokset ovat mahdollisia mutteivät toivottuja.

Petteri Värtö

Haydniä, Paasilinnaa ja perhetarinaa. Lisää Saimaa Sinfoniettaa, Mozartia, Pekkaa ja sutta sekä swingiä ja toinen paikallinen perhetarina. Kunnallisten taidelaitosten syyskauden ohjelmisto on päällä.

Mitä kunnallisen taidelaitoksen ohjelmiston pitää sisältää, kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen (MV) ja kaupunginteatterin johtaja Jari Juutinen (JJ)?

MV: Soittajat ovat korkeakoulutettuja klassisen musiikin ammattilaisia. Tämä on lähtökohta, ja siihen perinteeseen rakennetaan. Sitten mahdollisuuksien mukaan viihdettä ja lastenkonsertteja.

JJ: Ohjelmistossa pitää ennen kaikkea olla hyviä esityksiä. Pitemmällä tähtäimellä täytyy pitää huoli siitä, että kaikkia katsojaryhmiä tulee palveltua: on riittävästi tarjolla musiikkinäytelmää/musikaalia, komediaa, draamaa, klassikkoja, uusia tekstejä, uusia tuulia, erilaisuutta, venäjänkielistä jne.

Minkä verran orkesteri ja teatteri saavat ohjelmistotoiveita ja miten niitä voi toteuttaa?

MV: Ohjelmistotoiveita on huomioitu, jos ne sopivat orkesterin kokoonpanoon ja talouteen. Olemme sinfonietta-kokoluokan orkesteri, mikä rajoittaa Mahlereiden, Shostakovitshien ja Tshaikovskien esittämistä, mutta niitäkin on tehty yhdessä Kymi Sinfoniettan kanssa Kaakon filharmonikkoina.

JJ: Toiveita tulee vähemmän kuin kuvitellaan. Niiden ongelma on se, että yleensä vastaus on jotakin, mitä toivoja on nähnyt. Tai sitten se liikkuu yleisellä tasolla: no joku kotimainen komedia olis hyvä. Ei kukaan osaa, eikä tarvitsekaan osata toivoa, että saisinko Paasilinnan Jäniksen vuoden, mutta Smedsin kynän kautta tämän päivän estetiikkaan kuljetettuna ja acapella-laululla ryyditettynä.

Milloin syksyn 2013 ohjelmiston ensimmäiset nuotitukset on tehty?

MV: Palapeli on pitkä, kaksi—kolme vuotta. Esityksiä on 30—40 vuodessa ja kaikki erilaisia. Ohjelmistoon vaikuttavat budjetti, lipputulot ja vierailijoiden saaminen. Lopullisesti se ratkeaa huhti—toukokuussa, kun työjärjestys pitää olla valmiina.

JJ: Noin puolitoista vuotta sitten. Valmis sen pitää olla, kun ohjelmistoesite menee painoon, kuluvan syksyn osalta viime keväänä.

Miten nopeasti voitte reagoida muutoksiin?

MV: Syksyn avauksessa solistin (trumpetisti) korvaajan löytämiseksi oli aikaa viisi päivää. Tällaisessa tilanteessa voi vaihtua solistiteos, jos ei saa kyseistä teosta hallitsevaa instrumentin taitajaa.

JJ: Ei kauhean nopeasti. Jos esimerkiksi huomataan, että jollekin esitykselle pitäisi saada lisäesityksiä, on aika vaikea saada siitä informaatiota katsojille. Viime hetken muutoksilla saadaan näkemykseni mukaan aikaiseksi lähinnä hirveä sotku. Peruutukset ovat asia erikseen. Niille ei mitään voi.

Mikä helpottaisi ohjelmiston suunnittelua?

MV: Kaupungin tilivuosi päättyy kesken meidän kauden. Budjetointi kahden vuoden sykleissä helpottaisi pitkäjänteistä suunnittelua.

JJ: Pitempi budjettikausi helpottaisi suunnittelua paljon. Mutta siihenhän kaupungissa käsittääkseni ollaan menossakin.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö