Jenni Hirvinen
Pitkä tie rehevöitymiseen, vielä pidempi tie toipumiseen. Näin kuvailee Etelä-Karjalan vesistöjen tilaa Marja Kauppi, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen limnologi.
Pintavesien kuntoa on nyt syynätty toistamiseen. Huonoimmat arviot Etelä-Karjalassa saavat Lappeenrannan Rakkolanjoki Haapajärvineen sekä Luumäen Kirkkojoki. Molempien ekologinen tila on huono.
Veden laatu Taipalsaarentien länsipuolella alkaa lähestyä välttävää, viisi vuotta sitten taso oli vielä tyydyttävä.
On tosi kuin vesi, että läntisen Pien-Saimaan tila on kurjistumassa.
Limnologi ei vielä lannistu. Kaupin mielestä muutama vuosi on maakunnan vesistöjen toipumisen kannalta pieni hujaus.
Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä, aikaa. Vesiensuojelu on aloitettu, mutta tuloksia ei saada vielä välttämättä seuraavissakaan mittauksissa.
Veden hoitamiseen ei ole olemassa täsmällistä antibioottikuuria, Kauppi muistuttaa.
Vertaaminen aiempiin tuloksiin on Kaupin mielestä harhaanjohtavaa, sillä edellinen laatuselvitys on selvästi uutta karkeampi.
Tällä kertaa Kaakkois-Suomessa on otettu myös pienemmät vedet huomioon. Lisäksi veden laatuluokitusta on täsmennetty.
Taipalsaarentien itäpuolelta kaikuu länttä parempia uutisia, sillä Vehkataipaleen pumppaamon vaikutuspiirissä oleva alue on luokiteltu hyväksi.
Toisaalla maakunnassa Vuoksi virtaa vieläkin hyvälaatuisena. Myös Ruokolahden Haapavesi on viimeaikaisista ongelmistaan huolimatta saanut hyvän luokituksen, samoin Virmutjoki.
Kauppi toivoo, ettei vedensuojelun saavutuksia heti huuhdottaisi viemäristä alas.
Kaavoitukseen ja rakentamiseen on jatkossakin kiinnitettävä huomiota, jotta hyvässä tilassa olevat vesistöt myös säilyisivät sellaisina.
Kosteikkorakentaminen ja valuma-alueiden suunnittelu ovat askeleita kohti kirkkaampia vesiä. Myös häiriöpäästöihin on kiinnitetty Etelä-Karjalassa huomiota.
Maatalous, metsätalous, kesämökit. Kauppi listaa maakunnan vesistöjen raskaimpia painolasteja.
Hajakuormitus on iso ongelma Etelä-Karjalassa, mutta myös muualla Suomessa.
Yli puolet valtakunnan vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peruja maataloudesta, kerrotaan ympäristöministeriöstä.
Kaupin mukaan dilemma on tiedossa, mutta hajakuormitusta on vaikea välttää. Metsätalous ja kesämökkeily ovat kulttuurissamme kiinni tiukassa.
Kaakkois-Suomen järvistä yli neljännes on hyvää huonommassa jamassa. Toisin sanoen, EU:n kunnianhimoinen laatutavoite ei tule toteutumaan.
Toiveissa oli, että kaikkien vesistöjen pintavedet olisivat kahden vuoden päästä olleet vähintään hyvälaatuisia.
Lisäaikaa on pyydetty ja annettu vuoteen 2027 saakka. Kauppi ei lupaa, mutta toivoo sen riittävän.