Alvar Aallon kirjasto Viipurissa hohtaa ja loistaa kuin se olisi vasta valmistunut. Vasta valmistuneen veroisena kirjastoa voi pitääkin, sillä vuonna 1994 alkanut ja nyt päättynyt peruskorjausurakka oli valtava.
Uudistuneen kirjaston avajaisia vietettiin lauantaina. Kunniavieraina olivat Suomesta presidentti Tarja Halonen ja Venäjältä presidentin hallinnon johtaja Sergei Ivanov.
Ivanov kiitti Halosen topakkuutta remontin saattamisessa loppuun.
Peruskorjaus eteni pitkään tuskastuttavan hitaasti, mutta sai vauhtia 2010 tasavallan presidentti Halosen ja pääministeri Vladimir Putinin tapaamisessa Allegro-junan neitsytmatkalla.
Halonen muistutti tuolloin Putinia tämän 2003 Pietarin 300-vuotisjuhlissa antamasta lupauksesta, jonka mukaan myös Viipuria on ehostettava juhlavuoteensa kaunistetun Pietarin tavoin. Tämän jälkeen Putin järjesti 6,5 miljoonan euron lisärahoituksen, jolla kirjastoremontti tehtiin vauhdilla loppuun 2011—2013.
— Sanotaan, että venäläinen valmistelee hevosta pitkään, mutta ajaa nopeasti. Olen iloinen, että voin nyt nähdä yhden lempiarkkitehtini suurimmista luomuksista oman maani maaperällä, sanoi Ivanov.
Kirjaston varajohtajan Tatjana Svetilnikovan mukaan vaikeinta peruskorjauksessa oli yhdistää vanhan rakennuksen rakenteet ja nykyaikainen lämmitys-, ilmastointi- ja muu tekniikka. Kirjastosta haluttiin tekniikaltaan huippumoderni, vaikka rakennus on peräisin vuodelta 1935.
Peruskorjauksen aikana Neuvostoliiton aikana tehdyn remontin jälkiä siivottiin pois ja palattiin alkuperäisiin ratkaisuihin. Vain joitakin neuvostoajan ratkaisuja jätettiin, joiden ei katsottu rikkovan Aallon ajatuksia.
Svetilnikovan mukaan esimerkiksi vesieristys teetti työtä, sillä osin maan alla sijaitsevat seinät lirisivät vettä. Nyt kirjastossa on raikas ilma.
Kirjasto oli päässyt 1990-luvun alkuun mennessä vuotavine kattoineen masentavaan kuntoon, mutta homeesta siellä ei ole koskaan ollut tietoakaan.
— Täällä ei ole koskaan ollut höyrysulkuja eikä täällä ole ollut muovia, totesi Viipurin kirjaston restaurointiyhdistyksen pääsihteeri Maija Kairamo, joka kävi rakastamassaan kirjastossa ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla.
Hänen mukaansa kirjasto on rakennettu sellaisista materiaaleista ja sellaisilla menetelmillä, että hometta ei synny. Myös peruskorjaus tehtiin 1930-luvun materiaaleilla ja työtavoilla pitkälle käsityönä.
Esimerkiksi Pietarissa huippukäsityöläisellä teetettyjä pronssiovia ei olisi Kairamon arvion mukaan kukaan Suomessa pystynyt tekemään. Peruskorjauksen lopputulos sai osakseen silkkaa suitsutusta sekä suomalaisilta että venäläisiltä.
— Tämä on uuden veroinen, sanoi Kairamo.
Halonen Kairamon säestämänä esitti kirjaston avajaisissa suomalaisten toiveen siitä, että kirjaston saneeraus olisi vasta alkusoittoa Viipurin historiallisen keskustan peruskorjaukselle. Halosen mukaan Suomessa on tarjolla runsaasti restaurointihankkeissa hyödynnettävää tietoa.
Viipurin vanhassa keskustassa on runsaasti tuhoutumisvaarassa olevia arvorakennuksia. Maaherra Aleksander Droznenkon mukaan Viipurin historiallinen keskusta pyritään saamaan Venäjän federaation ohjelmaan, josta voi saada rahoitusta Venäjän vanhojen asutuskeskusten restaurointiin.
Ohjelmaan yritetään aluksi saada 5—6 rakennusta Viipurissa kuten pahoin vaurioitunut keskiaikainen kellotorni.
Droznenko muistutti, että muutoinkin edistystä tapahtuu: Monrepos´n puiston peruskorjaus on jo käynnissä.
Alvar Aallon merkkiteos
Viipurin kaupunki järjesti arkkitehtikilpailun uudesta kaupunginkirjastosta 1927.
Kilpailun voitti nuori arkkitehti Alvar Aalto (1898—1976).
Uusi kirjasto valmistui 1935.
Kirjastosta tuli Paimion parantolan ohella toinen työ, jolla Aalto nousi maailmanmaineeseen.
Suomi menetti Viipurin sodassa Neuvostoliitolle, jonka aikana 1955—1961 kirjastoa peruskorjattiin.
Alvar Aallon mielestä remontti pilasi hänen työnsä.
Kirjaston peruskorjaus suomalais-venäläisenä yhteistyönä alkoi 1994.
Peruskorjaukseen käytettiin rahaa kaikkiaan 8,6 miljoonaa euroa. Siitä Venäjä maksoi 7,6 miljoonaa euroa, Suomi 567 000 euroa ja muut länsimaat 420 000 euroa.
Kirjastossa on 358 000 nidettä ja noin 50 työntekijää.
Kirjasto yritetään saada Unescon maailmanperintölistalle.
Outi Salovaara