Suurin syy muuttoon on työ.
— Muutama vuosi sitten tehty kysely osoitti, että Imatralta Helsinkiin muuttaneista 80 prosenttia lähti sinne työn perässä, kertoo Imatran kaupungin asukasyhteyshenkilö Tuija Heino.
Imatran ja Lappeenrannan välinen muuttoliike on vilkasta puolin ja toisin. Lappeenrantaan muutti viime vuonna 313 imatralaista. Samaan aikaan 265 lappeenrantalaista muutti kirjansa Imatralle.
— Tämä selittyy opiskelijoilla. He siirtävät kirjansa aina siihen kaupunkiin, jossa opiskelevat, pohtii Heino.
Lähes puolet Imatralle muuttajista on nuoria aikuisia. Viime vuonna kaupunkiin muuttaneista 985 ihmisestä 368 oli 20—29-vuotiaita, ja 121 15—19-vuotiaita. Kaupungista pois muutti 1 073 ihmistä: heistä peräti 445 oli 20—29-vuotiaita.
Imatran nettomuutto jäi 88 henkilöä miinukselle.
Lappeenrantaan muuttaa eniten 20—24-vuotiaita. Saman ikäisiä muuttaa eniten myös pois, niin että ikäryhmän nettomuutto jää miinukselle.
Pakkaselle putoaa myös koko nettomuutto, 38 henkeä vuonna 2012. Miehiä tulee ja lähtee hieman enemmän kuin naisia.
Lappeenrannassa asui 72 424 ihmistä vuoden 2012 lopussa. Työikäisten kohdalla väestöpyramidi kapenee keskeltä: eniten kaupungissa asui 20—29-vuotiaita sekä 55—64-vuotiaita. Vähiten oli 30—44-vuotiaita.
Väkiluvun uskotaan kasvavan, mutta hitaasti. Vuoteen 2020 mennessä asukkaita lienee 74 500. Viime vuonna Lappeenrannan väki lisääntyi luonnollisesti vain 22 hengellä. Väestö kuitenkin kasvaa, ja selitys löytyy ulkomailta muuttavista.
Viime vuonna nettosiirtolaisuus nousi 316 henkeä plussalle. Vuoden lopussa kaupungissa asui vakituisesti 2 831 ulkomailta muuttanutta, eli lähes neljä prosenttia koko väestöstä. Kaupunkiin muuttavat kaikenikäiset, eniten 20—29-vuotiaat.
Tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia Lappeenrannan asukkaista on yli 75-vuotiaita.
Vuoteen 2028 mennessä heidän määränsä kasvaa lähes 4 800 hengellä, noin viiteentoista prosenttiin. Samalla myös 65—74-vuotiaiden määrä kasvaa lähes tuhannella hengellä.
Kaisa Juntunen, Piia Kaskinen