Valaistujen lasitöiden polku vie sodan jälkeen rakennetun talon ovelle Luumäen Jurvalassa. Polulla silmä osuu ison tontin muihin taideteoksiin, ja olohuoneen ikkunassa hehkuu punainen neonvalo, jossa lukee koti.
Taiteilija Outi Turpeisen kotipihalla taide sulautuu ympäristöön. Kaakkois-Suomen muotoilun läänintaiteilijana hänen tehtävänsä on sama, edistää taidetta rakennetun ympäristön osana. Turpeinen on hyvillään.
— Julkinen taide on tärkeää, ja pääsen organisoimaan sen kehittämistä alueella, jossa se on toistaiseksi näkynyt lähinnä arkkitehtuurina, muistomerkkeinä ja patsaina, hän sanoo.
Tavoitteena on tuottaa parempaa arkea, jossa taiteella on tärkeä sija, sillä Turpeisen mukaan taide tekee mielipaikkoja.
Taiteilijana Turpeinen on osallistunut mielipaikkojen tekoon muun muassa Helsingin Arabianrannassa ja Vantaan Tikkurilassa. Hänen kokemuksensa mukaan rakennuttaja voi hyvin vaatia taidetta rakennuksiin.
— Taide tekee asuinympäristöstä parempaa ja nostaa asuntojen arvoa. Rakennusfirmoille on taiteesta taloudellista hyötyä. Rakennuttajan pitää vain päättää taiteen mukana olosta.
Turpeinen puhuu prosenttiperiaatteesta, jossa julkisten hankkeiden kustannuksista prosentti käytetään taiteeseen. Julkinen tai yksityinen, taide ei ole hankkeen pintasilaus, vaan syytä kytkeä siihen jo perustuksista.
— Taideteosten valaisu esimerkiksi pitäisi osata huomioida jo sähkösuunnittelua tehtäessä.
Taiteilijoilta rakennus- ja muut projektit edellyttävät osallistumista ja olosuhteiden tuntemista. Taiteilija ei voi olla pylväspyhimys, ja hänen on tiedettävä esimerkiksi sään vaikutukset materiaaleihin, joita aikoo käyttää.
Muotoilu ohjaa sanana ajattelua arjen käyttöesineisiin. Kaikki ympärillämme oleva on muotoiltu, mutta Turpeisen mielessä muotoilu merkitsee enemmän, hyppää karsinoiden yli ja muokkaa asioiden tekemistä.
— Taiteilijoiden työpajat esimerkiksi hoitolaitoksissa voivat olla yksi vastaus siellä olevien ihmisten kaipaamiin virikkeisiin. Julkinen taide voi nostaa esille historiaa, kauneutta, luontoa ja yhteisöllisyyttä, hän muotoilee.
Turpeinen on realisti. Kuntataloudet ovat velkaisia ja leikkaukset rajuja.
Kulttuurin pienet rahat kutistuvat entisestään, juuri siksi uudenlaista yhteistyötä pitää etsiä.
— Niukkuuteen ei kannata käpertyä. Rahaa löytyy vaikkapa liike-elämästä tai erilaisista hankkeista, mutta etsiminen edellyttää luovuutta ja rajojen rikkomista.
Outi Turpeinen
Syntynyt Vihdissä vuonna 1971, suku alunperin Imatralta.
Asui lapsuutensa ja kävi koulunsa Varsinais-Suomessa.
Taiteen maisteri 1998.
Taiteen tohtori 2005.
Lukuisia näyttelyitä ja projekteja koti- ja ulkomailla.
Tekee myös sisustuksia. Yksi esimerkki on Linnoituksen krouvi, jota perhe pyörittää Lappeenrannassa.
Muutti Helsingistä Luumäelle vuonna 2005.
Naimisissa, 12- ja 7-vuotiaat tyttäret.
Petteri Värtö