Kauppa on käynyt lipputangon juuressa jo 20 vuotta. Eipä siis kannata paikkaa vaihtaa, tuumasi lemiläinen Aune Talka myyntipaikastaan Lappeenrannan Linnoituksen joulumarkkinoilla.
Ostajat löysivät ryyni-, jauho- ja kranssikauppiaansa.
— En osaa sanoa, kumpi on ollut vilkkaampi päivä, eilinen vai tämä päivä. Mutta puoli neljän aikaan varmasti hiljenee, Talka ennusti sunnuntaina kolmen edellä.
Mäntyharjulaisilla Tapio Sinkolla ja Sarianne Valanteella olivat muutamat Linnoituksen markkinat jääneet väliin. Nyt taas tultiin villasukkien, lapasten ja pipojen kanssa. Sunnuntaina iltapäivällä myyntipöytä jo pilkotti osin tyhjyyttään.
— Sunnuntai oli selvästi vilkkaampi kuin lauantai, Sinkko summasi.
Taisi lauantain pyryn vaihtuminen pikkupakkaseen edesauttaa villaisen myyntiä. Myyjille se merkitsi kylmempää seisoskelua, mutta siihenkin torikauppiaalla on keinot.
— Tämä herra keksi laittaa maahan maton lämmikkeeksi, Valanne kehaisi Sinkkoa.
Myytävät tuotteet olivat Sari Valanteen ja Sinkon puolison Marja Kousan neulomia. Vaikka joulu on tärkeä sesonki, neulominen jatkuu koko kevään.
— Kesällä villasukat menevät yhtä lailla kaupaksi. Myymme niitä kahvilassamme Mäntyharjun Miekankoskella, Sinkko kertoi.
Joutsenolainen Eeva Siljander osui markkinoille ihan vahingossa.
— Tulin katsomaan Leena Luostarisen näyttelyä Taidemuseolle ja huomasin markkinat. Ostin kolme purkkia marinoituja valkosipuleita ja ovikranssin. Lisäksi perheen hevosharrastajalle villahousut, hän kertoi.
Kaija Lankia