Joutsenon ja Lauritsalan lukioiden kohtalo nuijittiin selväksi Lappeenrannan valtuustossa. Koulunkäynti päättyy tähän lukuvuoteen.
Lauritsalan lukion jatkon puolesta äänesti vain seitsemän valtuutettu 59:stä, Joutsenon lopettamista vastusti 15 valtuutettua.
Myös alakoulujen osalta kaupunginhallituksen esitys meni muutoksetta läpi. Linjaukset kaupungin kouluverkosta siis hyväksyttiin pitkälle eteenpäin. Alakouluista valtuusto ei edes äänestänyt.
Lukiokeskustelu nosti viiden vuoden takaiset kuntaliitostunteet taas pintaan. Joutsenolainen Pentti Belinskij (kok.) esitti lukionsa säästämistä ja vetosi kuntaliitossopimukseen ja entisen kaupunginjohtajan Seppo Miettisen sanaan.
– Koska olin niin voimakkaasti kuntaliitosta ajamassa, en voi muusta pitää kiinni kuin siitä, mistä silloin sovittiin, Belinskij sanoi.
Tapio Virkkikin (sd.) kannatti lukion säästämistä. Hän vetosi pitkiin koulumatkoihin.
Keskustan Riitta Munnukka kertoi, että Belinskij ja Virkki ovat oikealla asialla, mutta viisi vuotta myöhässä. Kuntaliitosta raivokkaasti vastustanut Munnukka kertoi varottaneensa Belinskijä jo aikoinaan, että lukio lähtee.
– Kyllä silloin olisi pitänyt miettiä tarkemmin.
Lauritsalan lukiosta keskusteltaessa kukaan ei palannut vuoden 1967 kuntaliitokseen.
Kouluverkosta on väännetty kättä kiivaasti koko syksy erityisesti alakoulujen osalta. Poliittiset ryhmät neuvottelivat asiasta sovun ja nyt hyväksytyssä esityksessä yksikään alakoulu ei lakkaa vielä ensi vuonna: pienten alakoulujen verkko harvenee vaiheittain.
Itäisten kaupunginosien neljä koulua loppuvat, kun Pontuksen koulu valmistuu 2007. Nuijamaan, Korkea-ahon, Parjalan, Ravattilan ja Simolan koulut loppuvat, kun koulurakennukset on käytetty loppuun: näille remontteihin ei ole varattu rahaa lainkaan.
Home-evakkoon joutunut Mäntylän koulu joutuu odottamaan uudisrakennustaan ainakin 2020-luvulle. Etenkin demarit nostivat esille uuden Mäntylän koulun tarpeen. Jyri Hänninen (kok.) ei pitänyt sen rakentamista realistisena – hyvästä tahdosta huolimatta: investointivara on liian niukka.
Monissa puheenvuoroissa korostettiin, että alakoulujen osalta ratkaisu on vain siedettävä kompromissi.
– Esitys on siinä mielessä hyvä, ettei opetusresursseja olla leikkaamassa. Koulun tehtävä on opettaa lasta, sillä ei ole muuta suoranaista tehtävää. Tämä on se paras ratkaisu, johon tällä rahamäärällä päästään, Ilpo Heltimoinen (ps.) tulkitsi.
Keskustan ja demareiden välillä kuultiin nokittelua pienten kyläkoulujen ja isompien yksiöiden paremmuudesta.
Joutsenolainen Tuula Partanen puolusti pikkukouluja ja ihmetteli, minne erityistä tukea tarvitsevat oppilaat jatkossa sijoitetaan, kun heidän tarvitsemansa pienet koulut lopetetaan.
Opettaja Anu Paalanen (sd.) vastasi, että erityistä tukea tarvitsevat saavat parhaan tuen pienissä opetusryhmissä. Niihin on varaa, jos voidaan säästää seinissä.
Paalanen puhui muutenkin voimakkaasti opetuksen laadun puolesta. Se on hänestä tärkeämpää kuin lyhyet koulumatkat.
FAKTA:
Alakoulut myllerryksessä
Mäntylän koulu muuttaa Kesämäkeen 2015. Uusi Mäntylän koulu rakennetaan 2023, jos alueen asukasmäärä kasvaa riittävästi.
Lauritsalan sisäilmaongelmista kärsivän alakoulun tilalle rakennetaan uusi. Valmista 2017 alussa.
Uusi Pontuksen koulu korvaa Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan koulut 2017 alussa.
Sammonlahteen rakennetaan uusi päiväkoti ja koulu 2020. Se korvaa Skinnarilan ja Kuusimäen koulut sekä Skinnarilan päiväkodin. Vaihtoehtona toiminnan jatkuminen entisissä paikoissa.
Joutsenon koulukeskus remontoidaan ja laajennetaan. Sinne muuttavat Kesolan, Martikanpellon ja Parjalan koulut. Valmista 2021.
Parjalan, Ravattilan, Nuijamaan, Simolan ja Korkea-ahon koulujen peruskorjaukseen ei varata investointimäärärahoja vuoteen 2028 mennessä. Jos rakennusten kunto estää koulunkäynnin oppilaat siirretään muualle.
Timo Laitakari