Lappeenrannan Tykissä puutalot nököttävät toinen toisensa vieressä. Talojen väliin ei jää läheskään aina nykyisten paloturvallisuusmääräysten vaatimaa kahdeksaa metriä.
Norjalaisessa Lärdalsöyrin kylässä raivonneen palon kaltaista joukkotuhoa ei tarvitse kuitenkaan pelätä Tykissä. Toissa päiväinen tulipalo tuhosi yli 20 taloa Lärdalsöyrin historiallisessa puutalokylässä, ja satakunta ihmistä joutui sairaalahoitoon.
— Jos olosuhteet olisivat oikein meitä vastaan, olisi kesäkuuma ja kova tuuli, niin 2—3 Tykin taloa saattaisi ehtiä tuleen, arvioi pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta.
Westerstråhle vakuuttaa, että pelastuslaitos ehtisi aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevaan Tykkiin niin pian, ettei suurta tuhoa ehtisi tapahtua.
— Saisimme sinne hetkessä monta yksikköä. Olisimme isolla joukolla paikalla kuudessa minuutissa, Westerstråhle lupaa.
Etelä-Karjalassa ei ole toista Tykin kaltaista aluetta, jossa iso joukko puutaloja olisi niin tiiviisti yhdessä.
Maakunnassa on vältytty tuhoisilta joukkopaloilta.
— Rauhassa paloi rivitalon kaksi huoneistoa muutama vuosi sitten talvella, Westerstråhle muistelee.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävät suomalaiset puutaloalueet ovat sikäläisten pelastuslaitosten erityisen silmällä pidon alla. Esimerkiksi Vanha Porvoo ja Loviisan puukaupunginosa ovat Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskiarvioissa erityisalueita. Tuollaisilla alueilla tehdään tiheämmin palotarkastuksia.
Westerstråhlen mukaan Etelä-Karjalassa ei ole sellaista aluetta, joka vaatisi erityishuomiota.
— Vaikka palotarkastaja kiertäisi kerran vuodessa, ei se parantaisi yhtään paloturvallisuutta. Tärkeintä on kiinteistönomistajien oma valvonta.
Tärkeää on pitää tulisijat, hormit, sähköjohdot, sähkölaitteet ja palovaroittimet kunnossa.
Kaisa Juntunen