Kaukaan tehtaiden puhdistamosta menee Saimaaseen noin 100?000 kuutiota jätevettä päivässä. Lappeenrannan kaupungin Toikansuon puhdistamo purkaa keskimäärin 18?000 kuutiota jätevettä päivässä toistaiseksi Rakkolanjokeen.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy selvittää meneillään olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), mahtuisivatko myös kaupungin jätevedet Saimaaseen ja millä ehdoin.
Kaukaalla on meneillään tehtaiden ympäristöluvan määräysten tarkistus. UPM hakee Kaukaan jätevesikuormitukselle pääosin nykyisiä lupaehtoja.
-Päästörajat ovat jo nyt tiukat, Kaukaan ympäristöpäällikkö Minna Maunus-Tiihonen sanoo.
Määrällisesti eniten Kaukaan jätevedet tuottavat kemiallisesti happea kuluttavaa kuormitusta. Maunus-Tiihosen mukaan se hoituu luparajoissa.
Ongelmia Kaukaalle tuottaa typpikuormituksen rajoissa pysyminen kun selluntuotanto kasvaa. Niihin UPM hakee lievennystä.
-EU:sta on tulossa uusi BAT-asiakirja, jossa on väljemmät rajat typelle kuin meidän nykyisessä luvassa, Maunus-Tiihonen muistuttaa.
Toikansuon puhdistamolta menee vesistöön paljon vähemmän happea kuluttavaa kuormitusta kuin Kaukaalta. Typpeä menee hieman enemmän. Toikansuon ympäristöluvassa ei ole typelle päästörajaa.
Fosforin päästöraja on Toikansuon luvassa 0,5 milligrammaa litrassa. Kaukaalla se on Maunus-Tiihosen mukaan vastaavaan muotoon muutettuna 0,3. Kaukas tuottaa siitä vain kuudesosan.
-Meidän jätevesissä fosfori on pienin ongelma, hän sanoo.
Lappeenrannan jätevesi-YVA:ssa fosforipäästöjen pienentäminen on suurin haaste purkupaikan valinnan jälkeen tai oikeastaan ohessa.
-Kaukaanselkä- ja Rakkolanjoki-vaihtoehdoissa suunnittelutaso on fosforin osalta 0,1 milligrammaa litrassa, muissa 0,3, kertoo YVA-projektipäällikkö Lasse Rantala Pöyry Finland Oy:stä.
Muut purkupaikan vaihtoehdot ovat Pien-Saimaan Keskisenselkä, Suur-Saimaa Joutsenon edustalla ja Vuoksi rajan pinnassa.
Rantalan mukaan puhdistustasotavoitteen määrää purkuvesistön tila.
-Rakkolanjoki ja Kaukaan edusta ovat muutenkin kuormitettuja vesistöjä. Niiden sietokyky on pienempi kuin Saimaan selillä tai Vuoksella.
Asukkaiden sietokyky tuntuu ylittyvän väljemmilläkin vesillä. Rantalan mukaan Lappeenrannan jätevesiä ei hyvän puhdistuksen jälkeenkään haluta minnekään Saimaalle, ei tosin myöskään Vuokseen eikä Rakkolanjokeen.
Minna Maunus-Tiihonen ei halua ottaa kantaa kaupungin jätevesiputken mahdolliseen tuloon Kaukaan putken viereen Kaukaanselälle.
Kaukaan puhdistamoon Lappeenrannan jätevesillä ei hänen mukaansa ole pääsyä.
-Keskustelu yhteistyöstä on käyty loppuun, Maunus-Tiihonen sanoo.
Leena Sallinen