1. Mistä asiakas hakee jatkossa perusterveydenhoidon ja sosiaalipuolen palvelut?
Sieltä mistä nytkin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote voi jatkaa tehdyn palveluverkkoratkaisun pohjalta. Myös yhteispäivystys ja yhteyskeskus voivat toteutua suunnitellusti. Eksotessa muutokset ovat muuta maata pienemmät, koska täällä palvelujen integraatio on jo viety pitkälle.
2. Muuttuuko erikoissairaanhoito jotenkin Etelä-Karjalassa?
Kymenlaakson Carea ja Etelä-Karjalan keskussairaala jatkossakin toimivat täyden palvelun päivystyssairaaloina. Joitakin toimintoja saatetaan keskittää Careaan ja toisia taas Etelä-Karjalaan.
Armilan sairaala on jo ottanut kuntoutussairaalan roolin. Ehkä Imatran Honkaharjun sairaala muuttuu samaan suuntaan. Alkaa pohdinta siitä, tarvitaanko Honkaharjussa päivystystä.
3. Kuka jatkossa päättää, mitä palveluita esimerkiksi Luumäellä on saatavilla?
Jos Eksote saa jatkaa palvelujen tuottajana, sille annettaneen rahat palvelujen pyörittämiseen sovitulla tavalla oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Loppujen lopuksi erva-kuntayhtymä päättää eli antaa vähintään kriteerit kunkin palvelun järjestämiseksi.
4. Mikä rooli Eksotelle jää jatkossa?
Eksotelle jää tuotannon pyörittäminen. Kunnat pysyvät sairaalan omistajina. Jatkossa Eksotea johtaa erva-kuntayhtymän hallitus. Vielä ei tiedä, jääkö tuottajalle, Eksotelle omaa poliittista ohjausta. Ilmeisesti ainakin alkuun on oltava myös joku alueellinen päättävä taho. Sitä ei vielä tiedä, valitaanko uuteen isoon kuntayhtymään kuntien edustajat vai Eksoten edustajat.
5. Miksi soteuudistus on niin tärkeä?
Uudella sote-mallilla ohjataan kansalaisten kannalta tärkeitä peruspalveluita. Uudistuksella on mahdollisuus korjata asioita, jotka hoidetaan Suomessa nyt alueellisesti epätasa-arvoisesti. Suomi on sote-palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa kymmenen vuotta muita pohjoismaita ja EU-maita perässä. Sote kiinnostaa myös vallankäytön kannalta. Sote-palvelut vievät kuntien budjeteista ison osan ja nyt päätösvalta palveluista siirtyy kunnilta viidelle erva-alueelle.
6. Mistä tulevat uudistuksen säästöt?
Uudistus luottaa suuruuden ekonomiaan. Kaikkien voimavarojen käyttö tehostuu, kun hartiat ovat leveämmät. Kun kunnat ovat tähän asti itse järjestäneet sote-palveluita, pienille alueille on syntynyt päällekkäistä hallintoa ja esimerkiksi terveyskeskuksia. Jatkossa investointien tekeminen, työvoiman käyttö ja työtavat järkevöityvät. Säästöjä tulee myös byrokratian vähentymisestä ja johtamisen sujuvoitumisesta. Kansatalouden näkökulmasta säästöt ovat asiantuntijoiden mukaan useita satoja miljoonia euroja.
7. Helpottaako uudistus terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäripulaa?
Periaatteessa kyllä. Uudessa järjestelmässä on mahdollisuus hoitaa samalla rahalla enemmän. Lähipalvelut kuten vanhustenhoito, neuvolat ja terveyskeskukset hoidetaan jatkossakin kunnissa ja niillä on uudistuksen jälkeen leveämmät hartiat. Uudistuksen lähtökohta on, että eri palvelujen tuottamisen hallinnointi tulee kevyemmäksi ja se vapauttaa voimavaroja muualle. Viisi hallinnollista aluetta korvaa jatkossa monet päällekkäiset hallintomallit.
Lähteet: Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen, Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtaja Tuula Karhula, Etelä-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jukka Toivonen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola.
Anne Kotiharju, Harri Manskinen