Uusi teatteri imee hakijoita

Lappeenranta.  Moderni tekniikka kiinnostaa teatterinjohtajia. Avoin johtajahaku voi jättää kyvykkäimmät piiloon.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö

Kaupunginteatteri saa uuden toimitalon Lappeenrannassa alkuvuodesta 2016. Uuden teatterinjohtajan haku alkaa loppukesästä 2014, jotta tämä ehtii suunnitella taloon avausohjelmiston.

Keitä Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajan paikka voisi kiinnostaa? Mikä houkuttelee hakemaan teatterinjohtajaksi Lappeenrantaan? Mitä johtajahaussa olisi syytä huomioida?

Ennen hakua

Pitää tietää, millaista johtajaa teatteri tarvitsee. Johtajalta vaadittavat ominaisuudet ovat erilaisia: 1) jos esimerkiksi pitää saneerata talous kuntoon vähentämällä henkilökuntaa, 2) jos talous on kunnossa ja voi nostaa taiteellista profiilia tai 3) jos henkilösuhteet ovat tulehtuneet ja ne pitää korjata. Nykyinen johtaja Jari Juutinen on korjannut henkilösuhteita ja lisännyt taiteellisuutta.

Johtajan pitää muistaa, että johtaminen on oma ammattinsa. Omista taiteellisista ambitioista pitää ainakin osittain luopua, mutta yleisön luotto taiteelliseen uskottavuuteen on suotavaa.

Hakuprosessi

Teatterit hakevat johtajaa joko avoimella haulla ja headhunttaamalla. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajan Olli Saarelan (sd.) mukaan kaupunki aikoo hakea johtajaa avoimella haulla.

Avoimen haun etuna on läpinäkyvyys, jota kunnallisilta laitoksilta odotetaan. Haittana taas on, että parhaat osaajat tai toisaalla kiinni olevat ammattilaiset eivät välttämättä hae paikkaa, koska eivät halua nimeään julkisuuteen, sillä valitsematta jääminen voi aiheuttaa hankausta nykyisessä työpaikassa. Mikkelissä teatteriyhdistys haki johtajaa avoimesti, muttei julkista nimiä.

Yksi tapa ohittaa julkisuusongelma on kartoittaa hyvät ehdokkaat ja sopia valinnasta etukäteen. Näin Reino Bragge valittiin aikoinaan Jyväskylään ja Ilkka Laasonen hiljattain Lahteen.

Mikä houkuttaa?

Lappeenranta on keskisuuri kaupunki ja yliopistokaupunki. Uusi teatteritalo merkitsee sekä uuden aikakauden alkamista ja uuden ajan rakentamista että erityisesti uusinta tekniikkaa. Pekka Laasonen esimerkiksi haki Kuopioon, kun teatteri oli menossa remonttiin, ja Juha Vuorinen vaihtoi kesken kauden Kemistä Rovaniemelle, kun teatteri oli tarkoitus saneerata.

Keitä kiinnostaa?

Teatterin johtaminen kiinnostaa kaikkia Lappeenrantaa pienempien ja sen kanssa yhtä suurten kaupunkien teatterinjohtajia. Isommista laitoksista paikka houkuttaa seudulta lähteneitä.

Lappeenranta on nuoren polven ohjaajalle sopivan kokoinen paikka kokeilla johtajana. Johtajamarkkina ei ole iso: halukkaita on enemmän kuin kykeneviä, ja kokeneet ovat pieni sakki.

 

Lähteet: Reino Bragge (Suomen teatterijohtajien liiton puheenjohtaja), Ilkka Laasonen (Lahden teatterin tuleva johtaja), Marjukka Tikka (Mikkelin teatteriyhdistyksen puheenjohtaja)

Hakutapoja

Kotkan teatteri on osakeyhtiö, jonka hallitus valitsi Ilkka Laasosen seuraajaksi Veijo Sirenin. Siren löytyi, kun yhtiön hallituksen ja teatterin henkilöstön yhteinen työryhmä kartoitti sopivia nimiä.

Lahden teatteri on kunnallinen laitos. Laasonen tuli valituksi avoimessa haussa, jossa mahdollisista nimistä oli keskusteltu etukäteen, jotta hakija voi puntaroida mahdollisuuksiaan tulla valituksi.

Mikkelin teatteria ylläpitää yksityinen yhdistys. Mika Nuojua valittiin headhunttaamalla, seuraajaa on haettu avoimella haulla, mutta hakuilmoituksessa oli lupaus, ettei hakijoiden nimiä kerrota julkisuuteen.

Petteri Värtö