Etelä-Karjalan piinallisesti etenevä hidas väestökato yritetään kääntää väestönkasvuksi EU-hankkeella.
Maakunnan syntyvyys jumittaa jatkuvasti kuolleisuutta pienempänä.
Maakuntahallitus päätti maanantaina kaksivuotisesta 67 000 euron EU-hankkeesta, jolla rakennetaan maakunnan viestintä- ja markkinointisuunnitelma.
Maakunnan syyttä kielteistä imagoa yritetään tosiseikkoihin vedoten rakentaa myönteisemmäksi ja samalla saada asukasluku nousuun.
— Olemme monilla mittareilla Suomen paras maakunta, mutta mielikuva Etelä-Karjalasta ei ole ihan niin hyvä kuin todellisuus. Siksi tarvitaan viestintä- ja markkinointihanketta, jolla tuoda myönteisiä asioita vahvemmin esiin, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen.
Bruttokansantuotteella mitattuna Etelä-Karjala on Suomen nopeimmin kasvava maakunta. Yksityiset ja julkiset käynnissä olevat ja tulevat investoinnit maakuntaan ovat huomattavia, ja muuttoliike siirtolaisuuden ansiosta on selvästi positiivinen.
Investointien ja menestyvän kaupan lisäksi Viialainen luettelee muita vetovoimaisia tekijöitä: maailmanluokan metsäteollisuus, yliopisto- ja korkeakoulukampus, itärajan suomat kasvumahdollisuudet, parantuneet liikenneyhteydet, lähellä olevat palvelut sekä Saimaa.
Väkiluvun myönteisestä kehityksestä Etelä-Karjalassa ovat viime vuosina vastanneet ulkomaiden kansalaiset kantaväestön kuollessa ja ikääntyessä.
Vuodesta 2008 vuoteen 2012 ulkomaan kansalaisten määrä Etelä-Karjalassa kasvoi voimakkaasti, noin tuhannella eli yli kolmanneksen.
Vielä ei ole tiedossa, kasvoiko ulkomaan kansalaisten määrä yhtä voimakkaasti 2013, sillä tilastoluvut eivät vielä ole valmiina.
— Todennäköistä on, että ulkomaalaisten määrä ei ole ainakaan vähentynyt, arvioi tutkimussihteeri Susanna Mäntykoski Etelä-Karjalan liitosta.
Kantaväestöstä lähes neljännes on yli 65-vuotiaita, mutta maakuntaan muuttavat ulkomaalaiset ovat enimmäkseen työikäisiä. Yli 65-vuotiaita on heistä vain noin viisi prosenttia.
Ulkomaan kansalaisia oli tuoreimman eli vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan Etelä-Karjalassa jo keskiverron kunnan asukasluvun verran, noin 4 200. Heistä 56 prosentilla on Venäjän passi.
Viialainen toivottaa kaikki työteliäät maahanmuuttajat tervetulleiksi.
— Se on aina positiivista, jos tänne muutetaan työn, opiskelun tai yrittämisen takia.
Outi Salovaara ja Tiina Suomalainen