Etelä-Karjalan tanssilavakausi alkaa Iitiästä ja Säänjärveltä lauantaina. Muut lavat tulevat mukaan kesäkuussa ja tanssittavat sydänkesän, Lappeenrannassa ja Savitaipaleella kausi jatkuu syksyyn.
Tanssiinlähtö on tunnusteleva. Lavakansa on vähentynyt ja uusia täkyjä pitää keksiä. Iitiä testaa vetovoimaansa keikkapaikkana, Nutikka laajentaa olutterassia ja Suikkala palauttaa tanssit sunnuntaihin.
Maakunnan lavoilla on kesällä 130 tanssit, kun Eläkeliiton järjestämät iltapäivätanssit lasketaan mukaan. Parketille pääsee pyörähtelemään tiistaista sunnuntaihin. Tässä joitakin näkökulmia lavakauteen.
Artistit
Helminauha, Jussi Seppänen ja Dominou sekä Väliaikainen ovat buukatuimmat bändit Etelä-Karjalan lavakesässä 2014. Muista tunnetuista tanssiorkestereista ahkerimpia ovat Finlanders, Pekkaniskan Pojat ja Yölintu. Esiintyjiä on yli 70. Iskelmätaivaan ikityöläisistä eniten äänessä ovat Markku Aro ja Kake Randelin, takavuosien tangokuninkaallisista taas Kyösti Mäkimattila ja Marita Taavitsainen.
Budjetti
Säänjärvellä on pisin tanssikausi, Iitiällä isoin budjetti, noin 100 000 euroa. Kullan vuolentaa lavoilla verottavat menot: huvilupa, jäte- ja teostomaksu, kiinteistövero, siivous- ja muut ylläpitokustannukset…
Erikoisuudet
Iitiä hakee nuorempaa kävijäkuntaa ja uutta menoilmettä keskiviikkoisin: Jonne Aaron esiintyy 4. ja Juha Tapio 25. kesäkuuta. Säänjärvi teki näin vuosi sitten ja jatkaa: Yö keikkailee 17. heinäkuuta.
Iitiän ravintolaosan laajennus valmistuu vasta tanssikaudella, koska rakennusluvan saanti viivästyi. Nutikan olutterassilla virvokkeita voi särpiä laajemmissa tiloissa katon alla jo ensimmäisissä tansseissa.
Risulahden perjantaitansseissa tunnin tanssikurssi kuuluu lipun hintaan. Tavoitteena on saada uusia tanssijoita parketille ja opettaa näille yleisimmät tanssilajit, joita voi treenata jokaisella orkesteri-
setillä.
Keikkapalkkiot
Etelä-Karjalan tanssilavoilla esiintyvien artistien palkkiohaitari on 1 500—10 000 euroa ensi kesänä. Jokainen lava maksaa artistille kiinteän palkkion, esiintyjät eivät saa osuutta lippu- ja muista tuloista.
Keikkapalkkio riippuu sekä artistin nimekkyydestä että keikkapäivästä. Viikolla ja sunnuntaisin artistin saa esiintyjäksi halvemmalla kuin kilpailtuina loppuviikon iltoina. Lauantai on kallein esiintymispäivä.
Talkooväki
Ikääntyvä tanssikansa poistuu lavoilta, eikä nuorempaa kasva tilalle. Talkooväen kanssa on monesti samoin, nuorempi väki kyselee palkkaa itselleen, eikä välttämättä näe vapaaehtoistyön merkitystä.
Ruokolahden Rajun kyläosastot ovat aktiivisia Suikkalassa, koska talkoopalkka pyörittää toimintaa. Savitaipaleen Urheilijat pitää Säänjärven talkoolaiset tyytyväisinä talven kuntosali- ja uimahallivuoroilla.
Tanssipäivät
Lauantai on yleisin tanssipäivä Suomessa ja perinteinen Iitiässä ja Säänjärvellä. Muut lavat ovat valinneet toisen päivän, koska eivät halua kilpailla näiden kanssa ja koska esiintyjän saa halvemmalla.
Kisapirtti tanssittaa keskiviikkona, koska silloin saa helpommin talkoolaisia ja Nutikka perjantaina, koska lavalta ehtii jatkoille kaupunkiin. Suikkala palaa sunnuntaihin, koska perjantai ei vetänyt toivotusti.
Varainkeruu
Kisapirttiä ylläpitää Särkisalmen nuorisoseura ja Nutikkaa kyläyhdistys, muuten tanssilavat ovat urheiluseurojen hoidossa. Lavoilla on yleisesti merkittävä rooli ylläpitäjiensä toiminnan rahoittamisessa.
Vain Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Luumäen Pojat ja Ruokolahden Raju hakevat tuloja muista lähteistä. LUM:illa syynä on iso budjetti ja tanssikansan vähentyminen Iitiässä, LuPolla tansseja on vain vähän Risulahdessa ja Rajulla Suikkalan lavan ylläpitokustannukset vievät tuoton. Raju täyttää rahareikää Vuoksenniskan työväentalolla talvisin, sillä tanssien järjestäminen vuokratiloissa on tuottavampaa.
Petteri Värtö