Joutsenon vesitornin ja Lappeenrannan maakuntakirjaston turvallisuus vaatii selvittelyä. Niissä molemmissa on käytetty samoja teräslaatuja kuin Jyväskylässä romahtaneessa vesitornissa.
Maakuntakirjaston osalta pitää kartoittaa kattorakenteiden kestävyys. Joutsenon vesitornista on tutkittava säiliörakenteiden lujuutta.
Lappeenrannan maakuntakirjaston kattorakenteen kunto tarkastettiin viime viikon keskiviikkona.
— Totesimme, että välitöntä sortumisvaaraa tai turvallisuusriskiä ei ole, kertoo Lappeenrannan tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen.
Rakennusta voidaan käyttää normaalisti kesän ajan, mutta maakuntakirjaston katto pitää tutkia tarkemmin ennen lumen tuloa.
— Pitää selvittää, onko rakenteissa vettä, onko korroosiosta vaaraa lähivuosien aikana, ja millaisen lumikuorman rakenteet kestävät, Koponen listaa.
Insinööritoimisto Vahanen Suunnittelupalvelut Oy aloittaa tarkempien tutkimusten tekemisen touko—kesäkuussa ja ne valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.
Joutsenon vesitornista on tehty betonirakenteiden kuntotutkimus vuonna 2010.
— Silloin emme osanneet kiinnittää huomiota tällaiseen asiaan. Valtakunnassa on siitä nyt enemmän tietoa, sanoo verkostopäällikkö Sami Väisänen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:stä.
Kuntotutkimusta täydennetään viivästyneen vetymurtuman riskiselvityksin. Vahanen Suunnittelupalvelut Oy tekee tämän selvityksen ennen lumen tuloa.
Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni romahti marraskuun alussa vuonna 2012. Onnettomuustutkintakeskus totesi, että eräät korkealujuuksiset teräslaadut ovat alttiita viivästyneelle vetymurtumalle. Näitä teräslaatuja on hyödynnetty KA-jännemenetelmää käytettäessä.
Ympäristöministeriö lähetti luettelon kohteista, joissa on mahdollisesti käytetty kyseistä jännemenetelmää ja Sigma Oval jänneterästä. Maakuntakirjasto ja Joutsenon vesitorni olivat listassa.
Ongelma rajautuu ennen vuotta 1978 valmistettuihin teräslaatuihin. Vaara piilee etenkin kosteudelle alttiissa rakenteissa.
Kaisa Juntunen