Lappeenrannan lentokentän matkustajamäärän kasvaminen 400 000 matkustajaan vuodessa toisi alueelle lentomatkailutuloja nettona 21,5 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen työllistävä vaikutus lisäisi alueen kuntien kunnallisverotuloja 1,2 miljoonalla eurolla.
Työpaikkoja syntyisi lähes 150, joista 20 lentoasemalle ja loput lentomatkustajille palveluja ja tuotteita suoraan tai välillisesti tarjoaviin yrityksiin.
Luvut perustuvat MC-Infon tekemään tutkimukseen, jossa laskettiin lentomatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia 400 000 matkustajan perusteella. Tutkimusmallina oli erityisesti pienten ja keskisuurten paikallisalueiden tarkasteluun soveltuva malli, jonka MEK lanseerasi 1983.
Tutkimuksessa haastateltiin lentomatkustajia, yritysten edustajia sekä avainhenkilöitä eteläkarjalaisista julkisyhteisöistä, elinkeinoelämän järjestöistä ja suurimmista matkailuyrityksistä.
Tutkimus tehtiin kaupungin elinkeinoyhtiö Wirman toimeksiannosta. Se on jatkoa Wirman viime vuonna teettämälle lentokentän kehittämissuunnitelmalle. Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan uutta operointimallia, jolla lentokentän matkustajamäärä saadaan nousuun ja toiminta kannattavaksi.
-Nollatulos saadaan jo 300 000 matkustajalla, Wirman toimitusjohtaja Markus Lankinen vakuuttaa.
Visiona on saada kenttä Finavialta paikallisten hoidettavaksi. Silloin toiminta olisi joustavaa ja sopivalla hinnoittelulla Lappeenrantaan saataisiin houkuteltua uusia lentoyhtiöitä säännölliseen reittiliikenteeseen. Operointimallista on tekeillä lisäselvitys, joka valmistuu kesän loppuun mennessä.
Tällä hetkellä Lappeenrannasta liikennöi säännöllisesti vain Ryanair ja matkustajamäärä on vuositasolla 80 000-90 000 matkustajaa.
Wirman Kimmo Kuikka on käynyt neuvotteluja puolenkymmenen lentoyhtiön kanssa lentojen aloittamisesta Lappeenrantaan. Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti sanoo, että yksi uusi lentovuoropari viikossa tarkoittaa vuositasolla 15 000 matkustajaa.
Kaikki haastatellut tahot pitivät kenttää tarpeellisena ja olisivat valmiit käyttämään sitä useammin, jos lentoreittejä olisi enemmän. Valtaosa yrityksistä kylläkin arvioi, ettei lentokenttä ole tarpeellinen niiden oman bisneksen kannalta. Avainhenkilöistä monet pitivät halpalentoyhtiöitä ailahtelevina ja sanoivat, ettei reittien pysyvyyteen uskalla luottaa.
Kentän saaminen paikallisten käsiin sekä lentoreittien ja sitä kautta matkustajamäärän kasvattaminen edellyttävät, että alkuvaiheeseen pitää saada julkista rahaa. Joko kunnilta tai valtiolta tai molemmilta.
Heikki Sopanen